Ahvenanmaan hiilinielut syyniin – miten Alfrida-myrsky vaikutti puuston hiilivarastoon?

Hiilinielut Ahvenanmaalla -hankkeessa arvioidaan käyttämättömän maatalousmaan osuus pinta-alasta, joka voitaisiin teoriassa metsittää ja siten muuttaa hiilinieluksi. Kuva: Jaana Kankaanpää

Ahvenanmaan maatalouteen, metsiin sekä vesistöihin ja kosteikkoihin liittyviä hiilinieluja selvitetään uudessa tutkimushankkeessa.

Ahvenanmaan korkeakoulun johtamassa hankkeessa lisätään tietämystä hiilinieluista, kehitetään malli hiilinielujen arvioimiseksi maakunnassa sekä esitetään konkreettisia toimenpiteitä olemassa olevien hiilinielujen säilyttämiseksi ja hiilensidontakapasiteetin lisäämiseksi.

Tapio tuottaa hankkeessa taustatietoa maakunnan metsien hiilinieluista. Tieto perustuu tuoreisiin valtakunnan metsien inventoinnin tulosten analyysiin sekä erilaisien metsänhoitostrategioiden vaikutuksia tarkasteleviin skenaariolaskelmiin, Tapio kertoo tiedotteessa.

Inventointitiedoista voidaan muun muassa nähdä, miten vuoden 2019 alussa riehunut Alfrida-myrsky on vaikuttanut puuston hiilivarastoon ja hiilinieluihin, sekä miten myrskyn vaikutusten oletetaan näkyvän tulevaisuudessa. Alfrida kaatoi jopa kymmenen prosenttia saarimaakunnan metsistä.

Maakuntatasolla laadittavat strategiat perustuvat vaihteleviin hakkuumenetelmiin ja -määriin, ja niiden avulla saadaan mallinnettuja arvioita siitä, miten eri ratkaisut vaikuttavat hiilivarastoihin ja hiilinieluihin seuraavien 50 vuoden aikana.

Laskennassa huomioidaan puuston biomassa, maaperän hiilivarasto, metsäteollisuustuotteet sekä metsäteollisuustuotteiden korvausvaikutukset eli se, miten puupohjaiset tuotteet korvaavat fossiilisia raaka-aineita.