Häntä paljastaa haluaako orava tehdä tuttavuutta vai olla omassa rauhassaan ‒ Tiesitkö nämä yhdeksän yllättävää faktaa tutusta tupsukorvasta?
Kaikki tuntevat pörröhännän, mutta oravassa riittää myös kiinnostavia, vähemmän tunnettuja ominaisuuksia.
Tutkimusten mukaan oravat ovat yleensä oikeakäpäläisiä. Kätisyys tulee ilmi esimerkiksi siinä, kuinka orava käsittelee käpyjä. Kuva: Tommy KankkonenOravannahka oli muinoin himottu saalis turkiksen ja lihan takia mutta myös vanhin Suomen alueella käytetty raha. Nykyään huiskuhäntä on sympaattisen otuksen maineessa ja sopii vaikkapa vessapaperipaketin kylkeä koristamaan ja lasten iltalaulujen rakkaaksi hahmoksi. Kaikki tuntevat pörröhännän, mutta oravassa riittää myös kiinnostavia, vähemmän tunnettuja ominaisuuksia.
1. Oravalla on hyvä muisti. Se piilottaa tuhansia ravintopaloja luontoon ja löytää niistä yli 90 prosenttia. Helposti mädäntyvät ruuat, kuten sienet, orava ripustaa puihin kuivumaan.
2. Oravan hampaat kasvavat sen koko elämän ajan. Kärjestään katkennut hammas kasvaa ajan myötä entiselleen. Puruvoima on suhteessa kymmeniä kertoja ihmisen puruvoimaa suurempi ja päihittää mennen tullen myös koiran ja jopa valkohain.
3. Komea pörröhäntä ohjaa menoa ja kannattelee kurrea, kun se kiipeilee ja hyppii. Kun eläimellä on kylmä, se käpertyy kerälle, jolloin häntä lämmittää kehoa.
Kiihtyessään orava heiluttaa häntäänsä kiivaasti edestakaisin. Häntä paljastaa, haluaako eläin olla omissa oloissaan vai tehdä tuttavuutta. Se voi kertoa uteliaisuudesta tai sukupuolisesta halukkuudesta.
4. Orava on taitava kiipeilijä, joka liikkuu vaivatta puunrunkoa ylös ja alas. Takajalkojen nilkat kääntyvät 180 astetta siten, että varpaat terävine ja käyrine kynsineen ovat aina suuntautuneet puun runkoon nähden ylöspäin, jolloin kynsien pitovoima on suurin.
5. Orava näkee tarkasti mutta ei havaitse punaista väriä lainkaan. Oravat aistivat ympäristön kellertävänä.
Hajuaisti on hyvä, ja sen avulla orava voi esimerkiksi arvioida, onko ravinto syötäväksi kelpaavaa. Kärpässientä orava voi vaivatta syödä, vaikka ihmiselle sieni ei sovi.
6. Oravaemon maito on hyvin rasvaista. Rasvapitoisuus on noin 12 prosenttia, kun se esimerkiksi ihmisellä on vain 4,5 ja naudalla 3,7. Vajaassa neljässä viikossa poikaset viisinkertaistavat painonsa.
7. Oravilla on suosikkipuut, joista ne keräävät käpyjä. Samassa metsässä kasvavilla kuusilla on kävyissään eri määrä siemeniä, ja joissain puissa hyönteistuhot ovat suuremmat. Oravien suosimien puiden alla näkyy käpyjen suomuja ja rankoja.
8. Käpyjen lisäksi oravat syövät mustikoita ja puolukoita ja niiden kukkia. Oravat myös nuolevat puiden pihkaa ja mahlaa ja hätätapauksessa syövät lehtipuiden kaarnaa. Pihkan ja kaarnan sisältämät alkaloidit ja tanniinit auttavat häätämään suolistoloisia. Sienistä herkkutatti on oravan suosikki.
9. Suomessa elää tällä hetkellä noin miljoona oravaa. 1900-luvun alkuvuosina oravaa metsästettiin niin, että kanta romahti ja laji suojeltiin. Tällä hetkellä kanta on vahva, ja siihen vaikuttaa voimakkaasti käpyjen vuosittainen tuotto.
Lähde: Paavo Hellstedt, Juha Laaksonen: Orava – Metsien tuttu tuntematon. Tammi 2022.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat
