Ojitettujen turvemaiden hakkuista ällistyttävä tutkimustulos

Hakkuussa jäljelle jääneet kuuset eivät tarvinneetkaan toipumisaikaa. Kuva: Markku Vuorikari

Ravinteikkaan ojitetun turvemaan kuuset kasvattivat juuriaan ja sitoivat hiiltä jo heti poimintahakkuun jälkeen. Myös suhteellinen runkojen läpimitan kasvu kaksinkertaistui viiden vuoden aikana, vaikka kasvu viivästyikin muutamalla vuodella.

Tämä ilmeni Tammelan Lettosuon koealueella tehdyssä tutkimuksessa, jossa vertailtiin poimintahakatun alueen metsään jätettyjen kuusien kasvuja ja puuaineen hiilen isotooppisuhteita koskemattomalla vertailualueella kasvaviin vastaavanlaisiin kuusiin.

Aiemmin on ajateltu, että metsään jätetyt pienemmät kuuset sopeutuisivat hitaasti suurempien puiden poimintahakkuuseen. On myös uskottu, että vapautettujen kuusien täytyy harvennuksen jälkeen uudistaa suurin osa neulasmassastaan, jotta ne voivat hyödyntää lisääntyneen valon ja kasvaa.

”Tuloksemme kyseenalaistavat perinteisen käsityksen siitä, miten puut reagoivat turvemetsien poimintahakkuisiin. Vaikka rungon kasvu viivästyi muutamalla vuodella, juurten kasvun ja hiilensidonnan välitön lisääntyminen viittaa siihen, että puut kykenevät lisäämään hiilensidontaa heti”, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Aleksi Lehtonen tiedotteessa.

Tutkimustuloksissa pääteltiin, että puut investoivat poimintahakkuun jälkeen mekaaniseen tukeen sekä ravinteiden ja veden ottoon. Siksi puut priorisoivat hiilen jakamista juuristoon välittömästi hakkuun jälkeen.

Tulokset korostavat, että läpimitan kasvun lisäksi on tärkeää mitata myös puiden muita osia, kuten juuria, jotta voidaan ymmärtää puiden monimutkaisia reaktioita erilaisiin hakkuumenetelmiin ja arvioida tarkemmin hakkuista aiheutuvat hiilensidonnan muutokset.