Paras tulos kulotuksesta saadaan, kun metsäpalovaroitus on ollut voimassa jo pari viikkoa – kulotuskoulussa opetellaan tulenkäytön taitoa

Metsäkeskuksen luonnonhoidon asiantuntija Tiina Lintuharju kasteli Kouvolassa kulotusalueen reuna, jotta tuli ei pääse leviämään ympäröivään puustoon. Kuva: Jaana Kankaanpää

"Neljän hehtaarin hakkuuaukko ja loiva rinne. Optimaalinen paikka kulotukselle", metsäkeskuksen Kulotuskoulu-hankkeen projektipäällikkö Juho Kokkonen toteaa katsellessaan ympärillään roihuavia liekkejä.

Vaikka alkukesä on ollut melko kuiva ja lämmin, voi yksi runsaampi sadekuuro sekoittaa aikataulut. Kouvolan Jaalassa sijaitseva kohde oli määrä kulottaa jo viikon alussa tiistaina, mutta sade lykkäsi aloituksen perjantaille.

Optimitilanteessa metsäpalovaroitus saisi Kokkosen mukaan olla voimassa jopa viikon pari ennen polttoa.

"Nyt kuntta on vielä hieman märkää, minkä vuoksi kulotus ei tule onnistumaan metsänhoidollisesti täydellisesti."

Metsäkeskuksen aluejohtaja Antti Heikkilä ja asiakkuuspäällikkö Tuomas Kähö sytyttivät kulotuskohteen nestekaasulla. Mikko Heikkinen kastelee taustalla reunapuustoa. Kuva: Jaana Kankaanpää

Kulotus vähentää pintakasvillisuuden kilpailua taimien kanssa muutamaksi vuodeksi polton jälkeen. Kuva: Jaana Kankaanpää

Luonnon monimuotoisuudelle palaneet hakkuutähteet ja säästöpuuryhmät ovat kuitenkin kuin lottovoitto. Niiden lisääminen on myös maanomistaja UPM:n ensisijainen tavoite.

Palolajit voivat ilmestyä paikalle jo muutamassa tunnissa palon sytyttämisestä .

Yhtäkkiä kuin tilauksesta toimittajan päähän kopsahtaa kovakuoriainen. Lajiksi varmistuu myöhemmin uhanalaisuusluokaltaan silmällä pidettävä havukauniainen.

"Ei varsinainen palolaji mutta jossain määrin poltoista hyötyvä, paahteisten männiköiden asukki. Kovan luokan havainto Jaalasta", vahvistaa metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntija Pekka Kuitunen.

Optimitilanteessa metsäpalovaroitus olla voimassa jopa viikon pari ennen kulotusta, kertoo Kulotuskoulu-hankkeen projektipäällikkö Juho Kokkonen. Kuva: Jaana Kankaanpää

Kulotuskohteen ympärille vedettiin yhteensä 1,3 kilometriä letkua. Kuva: Jaana Kankaanpää

Kulotusalueen valmistelu aloitetaan jo hakkuun aikana.

Viime syksynä hakatulla kohteella hakkuutähteet oli jätetty epähuomiossa kasoiksi. Ennen kulotusta, palokujien kaivuun yhteydessä niitä leviteltiin hakkuuaukolle, jotta tuli palaisi kulotuksessa tasaisemmin.

Aikaa vie myös kastelujärjestelmän virittäminen.

"Paloalueen ympärille vedettiin yhteensä 1,3 kilometriä letkua. Runkolinja vedettiin läheisestä järvestä noin puolen kilometrin päästä", Kokkonen kertoo valmisteluista.

Kulotuspäivänä paikalla on häärimässä vajaa 20 ihmistä.

Kouvolan seudun ammattiopiston (KSAO) opettaja Asko Karjalainen yllättyy siitä, miten rauhallinen ja hallittu palo on. "Ajattelin, että se olisi näyttänyt rajummalta."

Ensimmäistä kertaa mukana oleva Elina Helminen auttoi kastelussa. "Metsäpuoli kiinnostaa", ympäristönhoitajaksi valmistunut ja tulevaisuudessa omien sanojensa mukaan toivottavasti metsää omistava Helminen toteaa.

Kesken kulotuksen aukealle ilmestyi havukauniainen. Laji ei ole varsinainen palolaji mutta viihtyy paahteisissa männiköissä. Kuva: Anni-Sofia Hoppi

Kulotuksen ajan pumppuvahteina toimineiden UPM:n metsätalouspäällikkö Panu Mielosen ja metsäasiantuntija Teijo Suurpään mielestä on tärkeää, että kulotustaito säilyy metsäammattilaisten näpeissä.

Omien työntekijöiden lisäksi kulotuksessa oli mukana UPM:n franchising-yrittäjien henkilöstöä.

Kulotuskoulu-hanke pyrkii järjestämään kesäkuussa kolme kulotusta. Ensimmäinen toteutettiin Tornatorin kanssa Luumäen Kannuskoskella. Kolmas kohde kulotetaan juhannuksen jälkeen Luumäellä UPM:n kanssa säiden salliessa.

Sekä UPM:n että Tornatorin metsät ovat FSC-sertifioituja. Yli 10 000 hehtaarin maanomistajilla kulotusalan tulee olla vähintään kolme prosenttia kivennäismaiden uudistushakkuualasta viisivuotiskaudella.

"Keskimäärin kulotamme muutamia kymmeniä hehtaareja vuodessa", Mielonen kertoo.

UPM:n tavoitteena on kaksinkertaistaa lehtipuuston määrä omissa metsissään. Aiemmin mäntyvaltaiselle kohteelle tehdään syksyllä maanmuokkaus. Tulevaa pääpuulajia ei ole vielä lyöty lukkoon, mutta lämpimän rinteen voisi uudistaa koivulle, Suurpää pohtii.

Metsänhoidollisesti kulotuksen suurin hyöty on lämpö- ja ravinnetalouden paraneminen.

"Vaikka humuksen ja hakkuutähteiden poltto vähentää typen kokonaismäärää, kasvaa kasveille käyttökelpoisen typen osuus. Myös maaperän happamuuden väheneminen tehostaa ravinnekiertoa", Kuitunen selventää.

Lue myös:

Metsänomistajat pettyivät valtion kulotushankkeeseen: "Maasto on vain nokeentunut" – "Kulotus onnistui erinomaisesti", vastaa toteuttaja

Kulotus karkottaa kilpailevat kasvit – tumma kasvualusta voi kuitenkin olla taimille tappavan kuuma ilman maanmuokkausta

Tämä tuli roihuaa sekä monimuotoisuudelle että tieteelle – Haapajärvellä kertyi hyvä tietoaineisto musta hiili -tutkimukseen

• Tavoitteena lisätä kulotusosaamista ja -määriä Kaakkois-Suomessa.
• Sisältää sekä teoriaopintoja että käytännön harjoittelua.
• Kulotusmestari-diplomin saa läpäistyään osaamiskokeen ja käytyään 20 oppituntia kulotusten suunnittelua ja toteutusta.
• Kurssille on rekisteröitynyt yli 200 osallistujaa vuoden 2020 alusta lähtien.
• Rahoituksesta vastaavat Kaakkois-Suomen ely-keskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston tuella ja Metsämiesten Säätiö.
• Kulotuskoulu - taitoa tulenkäyttöön metsissä -hanketta vetää metsäkeskus.