Metsä on opettanut Aarteen lukijalle, että vuodet eivät ole veljeksiä ‒ ”Luonto elää omaa tahtiaan”

”Kauppasieniksi on hyväksytty sienet, joita kasvaa niin suuria määriä, että myyntiin saadaan kannattavuutta”, Aarteen lukja Helmi Vendelin kirjoittaa. Kuva: Jaana Kankaanpää

Kouluttauduin 1970-luvulla kaupalliseksi sienineuvojaksi. Kauppasieniksi on hyväksytty sienet, joita kasvaa niin suuria määriä, että myyntiin saadaan kannattavuutta. Toinen kriteeri on se, että sienellä ei ole myrkyllisiä matkijoita.

Ihmettelin, miksi leppärousku on kauppasieni. Sitä olin nähnyt vain jonkin yksilön siellä täällä. Myimme mieheni kanssa luonnon­suojelualueeksi lehdon, jossa kasvoi myös suuria kuusia. Siellä oli valtavasti leppärouskuja ja ajattelin, että sitten eläkkeellä keräisin niitä myyntiin.

Olen melko ahkerasti osallistunut paikkakunnan kuntosuunnistukseen. Mieleeni muistuu keskiviikko joskus 1990-luvun lopulla. Paikka oli Kettula. Siellä oli valtavasti kehnäsieniä, joka myös on kauppasieni. Keräsin niitä mukaani, ja taas suunnittelin ohjelmaa eläkepäivilleni.

Melko ahkerasti olen vaellellut metsissä, mutta en ole osunut paikoille, joissa olisi sieniä sellaisia määriä, että niitä kannattaisi kerätä myyntiin.

Metsä on opettanut, että vuodet eivät ole veljeksiä. Luonto elää omaa tahtiaan.

Helmi Vendelin, Suomusjärvi

Kirjoitus on julkaistu Aarteessa 7/2023.