Ministeriön toimet eivät ole helpottaneet susien metsästystä lainkaan – ministeri Essayah: ”Riistakeskus ottanut varovaisen linjan”
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin mukaan ongelmat suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen estymisestä johtuvat EU-lainsäädännöstä sekä sen äärimmäisen kireästä kansallisesta tulkinnasta Suomen oikeuslaitoksessa.
Riistakeskus ole myöntänyt poikkeuslupia susien metsästykseen, koska hakemusten perustelut eivät ole olleet riittäviä. Kuva: Timo HeikkalaMaa- ja metsätalousministeriö antoi joulukuussa asetuksen, jonka mukaan riistakeskus voi myöntää suden pyyntiin 28 poikkeuslupaa poronhoitoalueen ulkopuolella.
Suomen riistakeskuksesta kerrotaan, että kannanhoidolliseen metsästykseen on tullut useita hakemuksia.
Poikkeuslupia riistakeskus ole kuitenkaan myöntänyt, koska hakemusten perustelut eivät ole olleet riittäviä. Riistakeskuksen aiemmin myöntämiä poikkeuslupia on tyrmätty useampaan otteeseen tuomioistuimessa.
”Sellaista perustetta, joka olisi läpäissyt hallinto-oikeuden ja KHO:n valituskierroksen ei ole, mutta ei ole poissuljettua, etteikö sellainen voisi olla olemassa, koska direktiivi sen mahdollistaa ja se on jätetty kansalliseen harkintaan. Tosin KHO:n viimeisimmät ratkaisut ovat rajanneet jo useita vaihtoehtoja pois”, sanoo Suomen riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) arvioi riistakeskuksen ottaneen varovaisen linjan.
”Riistakeskus ei ole lähtenyt testaamaan keväällä 2023 tehtyä metsästyslainmuutosta ja sen kestävyyttä oikeusasteissa.”
Lakimuutoksen mukaan lajin ei vielä tarvitse olla suotuisalla suojelun tasolla, jotta kaatolupia voidaan myöntää, kunhan metsästys ei vaaranna suotuisan suojelutason saavuttamista.
”Riistakeskus ei myöskään ole lähtenyt katsomaan tarkemmin alueellisia perusteita kannanhoidollisen metsästyksen sallimiselle alueilla, joilla on susitihentymiä. Tämähän on reitti, joka korkeimman hallinto-oikeuden päätöksistä on luettavissa.”
Tuoreessa lakialoitteessa useat kansanedustajat ehdottavat metsästyslakiin lisättäväksi uutta pykälää, jossa säädettäisiin säilytettävän suurpetokannan alaraja, joka määrittelisi samalla niiden suotuisan suojelun tason. Tarve lakimuutokselle on kansanedustaja Anne Kalmarin (kesk.) mukaan ilmeinen, sillä suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on käynyt käytännössä mahdottomaksi.
”Suotuisan suojelutason alarajan määrittäminen ei sinällään ratkaisisi nyt meillä olevaa ongelmaa, sillä korkein hallinto-oikeus on hylännyt myös karhu- ja ilvesluvat, joissa molemmissa on kyseessä jo hyvin pitkään suotuisalla suojelun tasolla olevat lajit. Ymmärrän kuitenkin sen, että kansanedustajat pyrkivät löytämään ratkaisuja sietämättömään tilanteeseen”, Essayah vastaa.
Ministerin mukaan ongelma johtuu EU-lainsäädännöstä sekä sen äärimmäisen kireästä kansallisesta tulkinnasta oikeuslaitoksessa.
”Tässä teemme eduskunnassa hyvää yhteistyötä. On myönteistä, että maa- ja metsätalousvaliokunta tukee vahvasti hallitusohjelman tavoitteita yli hallitus-oppositiorajojen”, Essayah sanoo.
Essayahin mukaan susiasiassa edetään nyt kahdella rintamalla. Lähiviikkoina perustettava juridisesti painottunut työryhmä etsii keinoja, joilla lainsäädäntöä voidaan parantaa nykyisen EU-lainsäädännön puitteissa, sekä miten voimme sujuvoittaa suden ja muiden suurpetojen vahinkoperusteisten poikkeuslupien käytäntöjä.
”Toisaalta jatkamme aktiivista vaikuttamistyötä keskeytyksettä EU:n suuntaan, sillä siellä on juurisyy kotimaan ongelmiin suurpetojen kaatuvissa metsästysluvissa.”
Varsinaisen luontodirektiivin lajiliitesiirtopäätös toteutuu vain, jos jäsenmaiden edustajat ovat asiasta yksimielisiä.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat










