Määrät maltillisessa nousussa: Suurpetohavaintoja kertyi Tassu-järjestelmään viime vuonna lähes 60 000

Petoyhdyshenkilöt käyvät varmistamassa havainnot ennen järjestelmään kirjausta. Kuva: Kai Tirkkonen

Havaintolukumäärien kehitys oli maltillista vuosituhannen vaihteeseen saakka, mutta sen jälkeen havaintojen määrä kasvoi. Vuonna 2000 havaintojen kokonaismäärä ylitti 10 000 havainnon rajan. Eniten havaintoja, yli 80 000, kirjattiin vuonna 2016.

Ilveksen ja suden Tassu-järjestelmään vuoden 2023 aikana merkityt havainnot. Kuva: Susilife

”Eniten havaintoja tehdään ilveksestä ja vähiten ahmasta. Ennätysvuonna 2016 ilves- ja susihavainnot olivat huippulukemissa”, kertoi riistapäällikkö Olli Kursula Susilife-hankkeen järjestämässä tilaisuudessa 20. helmikuuta.

Huippuvuosien jälkeen havaintomäärät vähenivät useampana vuonna, jonka jälkeen kolme viimeistä vuotta on luvuissa ollut maltillista nousua. Vuonna 2023 kirjattiin lähes 59 000 suurpetohavaintoa.

Suomessa toimi vuoden 2023 lopussa 2 493 aktiivista petoyhdyshenkilöä, jotka keräävät, varmistavat ja tallentavat suurpetohavainnot Tassu-järjestelmään vapaaehtoispohjalta. Suomen riistakeskus kouluttaa ja nimittää petoyhdyshenkilöt.

Aktiivisten petoyhdyshenkilöiden määrää on nykyisellä tavalla seurattu vasta vuodesta 2019, jolloin riistanhoitoyhdistysten valtionapuperusteet uusittiin toimintaan perustuviksi. Vuonna 2018 petoyhdyshenkilöitä oli noin 2 000.

Tehtävään hyväksytään henkilö, joka on suorittanut koulutuksen ja tunnetaan rehelliseksi sekä luotettavaksi, ja on henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan tehtävään sopiva. Jos Tassu-järjestelmään ei tee yhtään merkintää vuoden aikana, merkintäoikeudet poistetaan. Myös kriittiset kannanotot esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ovat johtaneet Tassu-järjestelmän merkintäoikeuksien poistamiseen. Petoyhdyshenkilön tulee pysyä suurpetokonfliktien ulkopuolella riippumattomana tutkimuksen avustajana.

Vaikka havaintojen määrästä ei Kursulan mukaan voida suoraan päätellä yksilöiden lukumääriä, kertovat ne yleisellä tasolla lajien havaittavuudesta, levinneisyydestä ja lukumäärästä.

Suurpetojen metsästyksen loppumisen myötä suurpetojen määrän uskotaan nousevan nopeasti.

Kansalaisten toivotaan ilmoittavan susi-, karhu-, ilves- ja ahmahavainnoista alueen petoyhdyshenkilöille. Suurpetohavainto voi olla näköhavainto eläimestä tai havainto jäljistä, jätöksistä tai haaskoista.

Petoyhdyshenkilöiden yhteystiedot löytyvät riistakeskuksen sivuilta.

Jos suurpeto liikkuu hoidetussa pihapiirissä toistuvasti, käyttäytyy uhkaavasti tai ei poistu pihasta välittömästi ihmisen havaittuaan, tulee soittaa hätäkeskukseen.