Metsäyrittäjät toivovat nykyistä suurempia työmaita

Koneyrittäjän toimintaedellytyksiä parantaisi, jos koneet eivät seisoisi pitkään. Esimerkiksi maanmuokkauskalustoa voisi hyödyntää myös kunnostusojituksissa. Kuva: Seppo Samuli

Metsäalan yrittäjiä – esimerkiksi metsureita sekä koneyrittäjiä puunkorjuussa ja metsänparannuksessa – vaivaa usein työn kausiluonteisuus. Metsurilla saattaa olla töitä huonoimmillaan vain pari viikkoa istutusaikaan ja maanmuokkaajalla muutaman kesäkuukauden verran.

Metsähallitus keräsi yrittäjiltä kyselyn avulla toiveita, miten urakoinnin toimintaedellytyksiä voisi parantaa. Keskeistä yrittäjän kannalta on saada omat resurssit täysin käyttöön – sekä työntekijät että koneet.

"Yrittämisen edellytykset paranevat, kun työmaita pyritään keskittämään ja niiden kokoa kasvattamaan mahdollisuuksien mukaan. Pieniä ja muista erillään olevia työmaita vältetään", kertoo kehittämisasiantuntija Kari Louhisalmi Metsähallituksesta.

Pienetkin kohteet tulevat häneen mukaansa hoidettua, mutta niistä yritetään suunnittelun avulla saada järkeviä kokonaisuuksia.

Louhisalmen mukaan olisi hyvä myös selvittää, mitä muita työlajeja yrittäjä voisi toteuttaa. Esimerkiksi maanmuokkauskalustoa voisi hyödyntää myös kunnostusojituksissa.

Korjuuyrittäjille kelirikkoaika on usein vaikea, mutta Louhisalmen mukaan Metsähallituksella se ei ole suuri ongelma, sillä se pyrkii toimittamaan puuta tehtaille tasaisesti läpi vuoden.

Metsähallitus lähetti kyselyn tuhannelle yrittäjälle ja siihen vastasi 140. Tietoja täydennettiin 50 yrittäjän erillishaastattelulla.

"Haluamme kehittää omaa toimintaamme niin, että pystymme tarjoamaan yrittäjille ja heidän työntekijöilleen mahdollisimman hyvät olosuhteet työntekoon ja yrittämiseen. Siten varmistamme, että yrittäjä voi toimia tehokkaasti ja turhia kustannuksia välttäen", Louhisalmi toteaa.