Metsärahastojen metsävähennystä rajaava esitys lausunnolle – MTK:n Tiirola tukee, mutta pitää riittämättömänä, Metsäteollisuuden mielestä tulos voi olla ei-toivottu

Yhteismetsiä, joiden osuuksista yli puolet on muiden kuin luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien omistuksessa, on Maanmittauslaitoksen mukaan 12. Näistä 1–2 on metsärahastojen omistuksessa. Kuva: Sanne Katainen

Metsärahastojen oikeutta metsävähennyksen käyttöön yhteismetsissä aiotaan rajoittaa. Hallituksen esitys lakimuutoksesta on parhaillaan lausuntokierroksella.

Metsävähennys on tarkoitettu lähinnä luonnollisten henkilöiden verotuksessa tehtäväksi vähennykseksi. Esimerkiksi osakeyhtiöt, osuuskunnat, avoimet yhtiöt tai kommandiittiyhtiöt eivät voi tehdä metsävähennystä.

Nykyisen lain mukaan yhteismetsällä on kuitenkin oikeus metsävähennykseen riippumatta siitä, ovatko sen osakkaat luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä. Siten esimerkiksi yhteismetsällä, jonka kaikki yhteismetsäosuudet omistaa yksi sijoitusrahasto, on oikeus metsävähennykseen.

Lakiesityksessä täsmennetään yhteismetsän oikeutta metsävähennykseen.

Esitysluonnoksen mukaan yhteismetsällä olisi oikeus metsävähennyksen tekemiseen vain, jos sen osakaskunnan osuuksista vähintään puolet on luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien omistuksessa, eikä näiden omistus perustu sijoitusrahastoon tai vaihtoehtorahastoon tehtyyn sijoitukseen.

Muutosta perustellaan sillä, että "yhteismetsän muodostamisella vain yhtä hyvin suurta metsänomistajaa varten tavoitellaan ilmeisesti lähinnä metsävähennysoikeuteen liittyvää veroetua metsänhoidollisen tehokkuuden sijaan".

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola pitää esitettyä lakimuutosta perusteltuna, mutta riittämättömänä.

MTK on kantanut huolta siitä, että metsien rahastomuotoinen omistus ja ennen kaikkea valuminen sitä kautta ulkomaiseen omistukseen on kasvussa.

"Sille pitää saada stoppi, ja tämä on nyt ensimmäinen askel, mutta vielä täysin riittämätön."

MTK on esittänyt, että metsävähennyksen nykyinen 60 prosentin raja nostetaan 90 prosenttiin. "Näin luonnollisilla henkilöillä olisi metsätilamarkkinassa mahdollisuus pärjätä rahastoyhtiöitä vastaan."

Tiirolan mukaan esitettyä lakimuutosta ei pidä käyttää takautuvasti. Niiltä, jotka ovat hyödyn saaneet, ei pidä lähteä sitä hyötyä takautuvasti perimään.

Metsäteollisuus ry:n mielestä hallituksen esitysluonnosta ei tulisi hyväksyä esitetyssä muodossa.

"Metsäteollisuus katsoo, että verovelvollisien aikaisemmin muodostuneen metsävähennyspohjan hyödyntämismahdollisuuksia ei tule poistaa tai rajata, koska nykylainsäädännön mukainen vähennysoikeus on ollut merkittävä tekijä metsäkiinteistöjen hankinnassa", järjestö toteaa valtiovarainministeriölle toimittamassaan lausunnossaan.

Periaatteellinen ennakkotapaus lisäisi Metsäteollisuuden mukaan metsäkiinteistökauppaa koskevaa epävarmuutta tilanteessa, jossa metsätilamarkkinan toimintaa pitäisi sitä vastoin edistää.

Metsäteollisuus arvioi, että nykyisessä muodossa esitys voisi johtaa ei-toivottuun lopputulokseen, mikäli metsärahasto organisoi uudelleen toimintaansa.

Mikäli metsärahaston metsävähennysoikeutta halutaan kuitenkin rajoittaa, se tulisi Metsäteollisuuden mielestä toteuttaa siten, että uusia metsäkiinteistöjä hankittaessa hyvin rajatulle joukolle ei muodostuisi uutta metsävähennyspohjaa.

Yhteismetsiä, joiden osuuksista yli puolet on muiden kuin luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien omistuksessa, on Maanmittauslaitoksen mukaan 12. Näistä 1–2 on metsärahastojen omistuksessa, ja lopuissa 10–11 yhteismetsässä on muista syistä osakkaina pääosin muita kuin luonnollisia henkilöitä.

Jutun kuvatekstiä ja viimeistä kappaletta on korjattu 19.8. klo 9.38: Yhteismetsiä, joiden osuuksista yli puolet on muiden kuin luonnollisten henkilöiden... (ei "alle puolet" kuten hallituksen esitysluonnokseen oli alun perin virheellisesti kirjoitettu).