Kuivaa puuta jopa kolmessa päivässä ‒ polttopuun hurja kysyntä suosii koneelliseen kuivaajaan investoineita

Hakkeella lämpenevä kuivuri on rakennettu käytöstä poistettuun rekan lämpöperävaunuun. Kuivurin ansiosta klapiyrittäjä Jani Aho voi toimittaa polttopuuta myyntiin nopeimmillaan kolmen vuorokauden kuluttua halkomisesta. Kuva: Petteri Kivimäki

Auringon lämpö ja kuivat kevättuulet ovat ikiaikainen yhdistelmä polttopuun kuivaamiseen, mutta luonnonkuivauksesta ei ole käsillä olevan polttopuupulan helpottajaksi.

”Klapien kysyntä on nyt niin kova, että ilman lämminilmakuivausta en pystyisi mitenkään tilausten tahdissa”, klapiyrittäjä Jani Aho jyväskyläläisestä Keljon Klapista sanoo.

Yleinen käsitys kuuluu, että polttopuun pitää kuivua talven yli eli kaksi kesää. Toukokuun loppuun tehdyt klapit kuivuvat ulkokuivauksessa polttopuulta vaadittuun noin 20 prosentin kuivuuteen hyvissä oloissa jo yhden kesän aikana, kunhan säilytyspaikassa ilma vaihtuu ja aurinko pääsee lämmittämään. Sateisena ja kylmänä kesänä kuivuminen hidastuu ja laatu voi kärsiä.

Puun kuivumista voi nopeuttaa merkittävästi kylmäilmakuivauksella. Menetelmässä ilman kiertoa klapien ympärillä tehostetaan joko puhaltamalla tai imemällä ilmaa puhaltimilla klapikasan läpi. Kylmäilmakuivauksella polttokuivaa puuta saadaan parhaimmillaan kuukaudessa.

Syksyn ja talven oloissa kylmäkuivaus ei enää toimi. Mikäli tuotettavan polttopuun aikoo saada polttokelpoiseksi, joudutaan turvautumaan lämminilmakuivaukseen. Näin tehdään Keljon Klapissa, jonka lämminilmakuivuri kuumenee hakkeenpoltolla tuotetulla lämmöllä.

Puhaltimet kierrättävät lämmitettyä ilmaa ensin kontin takaosaan, mistä se palaa takaisin lämmönvaihtimeen ja sieltä ulos. Poistoilman lämpö otetaan talteen. Kuivaustapahtuman säätö on automatisoitu. Kuva: Petteri Kivimäki

”Kun aloitin klapien tekemisen, kuivatin puut ulkona häkkipinoissa. Paikka ei soveltunut siihen hyvin ja syksyllä pinojen keskellä klapit alkoivat homehtua. Oli siirryttävä lämminilmakuivaukseen”, Aho kertoo.

Keljon Klapi kuivattaa puun raahelaisen E.Lehtola Ky:n valmistamalla kuivurilla. Kuivauslaitteisto on rakennettu käytöstä poistetun rekka-auton kylmäkuljetusperävaunuun. Kuivuri vetää 26 irtokuutiometriä klapeja. Erän kuivaaminen panostyyppisessä kuivurissa kestää kolme vuorokautta.

Kolme vuorokautta kuivaamisen aloittamisen jälkeen kontin ovet voi avata ja klapit ovat valmiita lähtemään asiakkaille. Kuva: Petteri Kivimäki

Pilkekuivaamoihin erikoistunut E.Lehtola valmistaa 20–40 kuutiometrin vetoisia kuivureita, jotka soveltuvat yksin klapibisnestä pyörittäville tai sivutoimisille yrittäjille.

Klapien kuivaaminen kuluttaa energiaa noin 100 kilowattituntia pinokuutiota kohti.

”Hakkeeksi muutettuna se tarkoittaa noin 150 litraa haketta. Puhaltimien pyörittäminen kuluttaa sähköä noin 10 kilowattituntia kuutiota kohti”, Eero Lehtola sanoo.

Keljon Klapi aloitti polttopuiden teon luonnon kuivauksella, mutta puiden varjostamalla paikalla ne eivät huonoina kesinä ehtineet kuivaa, vaan homehtuivat kasan keskeltä. Kuva: Petteri Kivimäki

Valtaosa puun kuivaamiseen tarvittavasta energiasta menee puussa olevan veden olomuodon muuttamiseen eli veden höyrystämiseen. Klapit kuumenevat kuivurissa noin 75 asteeseen, jolloin niiden kosteus on pudonnut 15–20 prosentin vaiheille.

Kuivaamon hyötysuhdetta nostaa vesikierron ja poistoilman yhteydessä oleva ristilämmönvaihdin. Sillä saadaan vesihöyryn kyllästämästä poistoilmasta talteen noin 20 prosenttia lämmittämiseen käytetystä energiasta. Kuivuri säätää lämmöntuoton ja kuivauksen itse. Käyttäjän kontolle jää huolehtia, että haketta on siilossa tarpeeksi.

Lämminilmakuivurin hankintahinta on noin 80 000 euroa. Investointina se on klapiyrittäjälle kallis, mutta se mahdollistaa kuivan klapin tuottamisen ympärivuotisesti.

”Puuvaraston hallinta helpottuu ja puuvaraston kiertoaika nopeutuu. Pääoma ei ole kiinni kuivuvissa klapeissa. Ja puun laatu pysyy hyvänä”, Aho sanoo.