Pienpuun runsaus on vanha, tuttu huoli

Kuva: Kari Salonen

JOENSUU (MT)

Pienen puun hyödyntämisvaihtoehdot ovat tärkeitä metsätalouden kannattavuudelle. Varsinainen tili tulee tukkipuusta, mutta tukin tuottamiseen tähtäävät harvennukset tarvitsevat kannusteen.

”Metsänomistajat ovat tottuneet siihen, että harvennuspuulle pitää olla hinta”, Verkasalo sanoo.

Pienpuun runsaudenpula on ennenkin osattu ratkaista: esimerkiksi koivusellu ja lastulevyteollisuus nousivat 1960-luvulla vajaasti hyödynnetyn raaka-aineen varaan.

Pienpuun mekaaninen jalostus huonekaluteollisuuden imussa vaikutti lupaavalta 15 vuotta sitten, mutta huonekaluteollisuus muutti Itä-Eurooppaan, missä hyödynnetään paikallisia puuvaroja.

Tukin niukkuus on silti kannustanut kehittämään pienpuun sahausta. Pikkutukkina, sahakuituna tai parrunaihiona jalostetaan noin 2 miljoonaa kuutiometriä kuitupuuta vuodessa.

Tällä hetkellä pienpuun käytössä palataan tavallaan menneisyyteen: sillä lämmitetään. Halkojunat eivät vyöry Helsinkiin, mutta yhä useampi voimalaitos polttaa metsähaketta. Biojalostamot saattavat olla seuraava askel. Useita hankkeita on vireillä ympäri maan.

Laskevasta suuntauksesta huolimatta sellu ja paperi ovat yhä ylivoimaisesti suurin pieniläpimittaisen puun käyttökohde. Sahoillekin paperiteollisuuden hyvinvointi on hyväksi, sillä tehtaille myytävä hake muodostaa merkittävän osan sahojen tuloista.

”Sahojen onneksi se on parasta sellun raaka-ainetta.”

16.7.2013 klo 11:36 lisätty täsmennys: pikkutukin lisäksi jalostetaan sahakuitua ja parrunaihioita. Muutettu kuitupuun sahausmäärä noin 1,5 miljoonasta noin 2 miljoonaksi. Viime vuonna sahattiin Metsäntutkimuslaitoksen puunkäyttötilastojen mukaan 2 milj. kuutiota kuitupuuta, edellisvuonna 1,5.