Kokeile nämä kikat, jos takka pölläyttää savut silmille

Tulipesää ei kannata latoa ääriään myöten täyteen. Kuva: Kari Salonen

Yleensä tulisija aiheuttaa päänvaivaa silloin, kun se on ollut käyttämättä pitkään, jolloin tulisija ja hormi ovat kylmät. Ongelmaa saattaa korostaa syksyllä lämpimähkö sää, sillä hormin veto on suoraan riippuvainen hormissa olevan savukaasun lämpötilan ja ulkolämpötilan erosta. Mitä pienempi tämä ero on, sitä huonompi on tulisijan veto.

Ilmiötä kutsutaan perinteisesti ilmalukoksi. Pääsyyllinen on savukaasuissa muodostuva kosteus. Kosteutta alkaa muodostua palon edetessä, kun puussa oleva vesi höyrystyy lämmön vaikutuksesta. Syntyvä kosteus alkaa pikkuhiljaa kertymään takan tai hormin kylmiin pintoihin. Tämä aiheuttaa sen, että savukaasut muuttuvat huoneilmaa raskaammaksi eikä takka vedä.

”Ennen sytyttämistä voi avata savupellin hyvissä ajoin, jolloin lämmin huoneilma pääsee kiertämään tulisijan ja hormin rakenteissa lämmittäen niitä hiukan valmiiksi. Piipun nokiluukun kautta voi myös esimerkiksi hiustenkuivaajalla puhaltaa lämmintä ilmaa savuhormiin ilmalukon avaamiseksi”, vinkkaa Nuohousalan Keskusliiton toimitusjohtaja Hannu Murtokare.

Lämmetessään hormin sisäpinta synnyttää vedon hormiin. Vedon voi tarkastaa polttamalla pienen määrän sanomalehteä nuohousluukussa.

Tänä päivänä yksi yleinen syy takan veto-ongelmiin on talojen alipaineisuus, joka johtuu rakennuksen koneellisesta ilmanvaihdosta. Alipaineen vuoksi taloon tulisi johtaa korvausilmaa, jotta tulisija toimisi oikein. Ratkaisuksi ongelmaan on tarjolla takkakytkin, joka ylipaineistaa tilan takan sytytyshetkeksi. Tämä riittää synnyttämään hormiin riittävän vedon.

”On tärkeä huomioida, että veto-olosuhteet saattavat äkillisestikin muuttua koneellisen ilmanvaihdon, keskuspölyimurin tai liesituulettimen käytön vaikutuksesta”, Murtokare sanoo.

Poltettavat puut kannattaa tuoda sisälle jo edellisenä päivänä. Tulipesää ei tule myöskään latoa ääriään myöten täyteen, vaan tulipesän yläosaan tulee jättää reilusti ilmatilaa, jolloin puu palaa mahdollisimman puhtaasti ja energiatehokkaasti.

Kuivat puut kannattaa sytyttää päältä, koska silloin ei synny kosteutta, joka heikentää hormin vetoa. Ilmaa takalle kannattaa antaa reilusti takan ilmansäätimillä, jotta savukaasu ajautuu mahdollisimman pitkälle hormiin.

”Kylmillään olleen tulisijan lämmitys tulee aloittaa aina varovasti pienillä puumäärillä. Liiallinen lämmittäminen rasittaa tulisijan ja hormin rakenteita ja voi aiheuttaa niihin vaurioita sekä lyhentää niiden käyttöikää”, Murtokare tähdentää.

Murtokare kertoo, että moni tulisijasta alkunsa saanut tulipalo johtuu liian nopeasta ja liian kovasta lämmittämisestä. Liian nopeasti tehty lämmitys voi vaurioittaa tulisijaa, savuhormia tai niiden välistä liitosta. Hän muistuttaa lisäksi, että takassa tulee polttaa vain kuivaa puhdasta puuta riittävällä vedolla. Roskia ei kuulu polttaa takassa lainkaan, vaikka se monella on tapana.

Nuohousalan ammattilainen muistuttaa myös siitä, että nuohooja tulee kutsua paikalle nuohoamaan vakituisen asunnon tulisijat vähintään kerran vuodessa ja vapaa-ajan asunnon vähintään kerran kolmessa vuodessa.

”On kuitenkin huomattava, että mikäli mökillä on enemmän aikaa vuodesta ja samalla käyttää tulisijoja ahkerammin, silloin nuohousväliä tulee tihentää.”