Metsähallitus: Järki käteen tulen teossa ‒ Lapin maastopalot jatkuvat, rutikuiva maa edelleen syttymisherkkää

Ilmakuvaa Savukosken maastopaloista keskiviikolta 23.7.2025. Kuva: Lapin pelastuslaitos

Lapin pelastuslaitos kertoo sammuttaneensa keskiviikon ja torstain aikana kymmeniä paloja Lapissa. Sammutustyöt jatkuvat muun muassa Savukoskella Kiistemurustassa ja Utsjoella Kuivissa syttyneissä maastopaloissa.

Utsjoella palo on ollut pelastuslaitoksen mukaan käynnissä tiistaista asti. Se ei kuitenkaan tällä hetkellä uhkaa omaisuutta tai vaaranna ihmisten turvallisuutta.

Savukoskella paloa sammutettiin Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen helikoptereiden avustuksella. Yhdeksän hehtaarin kokoisen palon tilanne on viranomaisten mukaan tällä hetkellä rauhallinen.

Helteiden jatkuessa myös riski maastopaloille säilyy korkeana, ja Metsähallitus muistuttaa tiedotteessaan, että maasto onkin edelleen rutikuivaa. Pienikin kipinä voi johtaa nopeasti hallitsemattomaan paloon. Tyypillisesti syttymisiä aiheuttavat salamat tai luonnossa liikkuvat ihmiset.

Maastopalovaroituksen aikana tulen saakin sytyttää Metsähallituksen ylläpitämissä tulentekopaikoilla vain hormillisiin tulentekopaikkoihin.

Tulen teko on kuitenkin edellä mainituissa paikoissa vakavaa harkintaa edellyttävä teko tulipalon vaaran ollessa ilmeinen ‒ oli maastopalovaroitus voimassa tai ei.

Vaikka avotulen tekoa on ei olisi erikseen kielletty, tulee maastopaloaikana tulen teossa käyttää vakavaa harkintaa. Kuva: Petri Jauhiainen

Metsähallituksen Luontopalvelujen toteutusvastaava Jarmo Asell kertoi tiedotteessa keskiviikkona, että jälkivartiointia suoritettiin muun muassa salaman sytyttämän maastopalon jälkeen Savukosken Vintilätunturilla.

”Ukkosia on luvassa lisää Lapin ja muun Suomen alueelle, ja kuiva maasto voi syttyä erittäin herkästi. Toivottavasti jokainen osaa arvioida retkeillessään tulenkäytön turvallisuutta nyt, kun on kuivaa, ja jättää tulen tekemättä myös hormillisiin tulentekopaikkoihin ja tupiin”, Asell kertoo.

”Lapissa sekä Luontopalveluiden että pelastuslaitoksen henkilöstöresurssit ovat niukat ja tiukilla useiden päällekkäisten tehtävien sekä pitkien etäisyyksien vuoksi.”

Niin ihmistoiminnasta kuin salaman iskusta aiheutuneen maastopalon voi havaita savun perusteella jo kaukaa. Ilmakuvaa Savukosken maastopaloista keskiviikolta. Kuva: Lapin pelastuslaitos

Niin ihmistoiminnasta kuin salaman iskusta aiheutuneen maastopalon voi havaita Metsähallituksen Metsätalous Oy:n suunnittelupäällikön Ossi Pesälän mukaan savun perusteella jo kaukaa. Mahdollisista savuhavainnoista toivotaan tieto mahdollisimman ripeästi.

”Toivon, että kaikki mahdolliset maastopalot ilmoitetaan viipymättä hätäkeskukseen. Alueelle ei tule mennä tarkastelemaan tilannetta omin päin, sillä se voi vaarantaa sekä oman että pelastushenkilöstön turvallisuuden”, Pesälä muistuttaa.

Vaikka varsinaiset maastopalojen pelastus- ja sammutustyöt kuuluvat pelastuslaitokselle, on palon jälkivartiointi maanomistajan vastuulla.

Jälkivartiointi onkin Pesälän mukaan erittäin tärkeää, sillä metsäpalot voivat kyteä ja syttyä uudestaan vielä useita päiviä sammuttamisen jälkeen.

”Valtiolla on maaomistusta erityisesti Lapissa ja itäisessä Suomessa, ja Metsähallituksen metsäautotieverkosto mahdollistaa nopeasti sammutustöiden aloittamisen ja paloalueen tehokkaan rajaamisen. Valtion mailla me vastaamme jälkivartioinnista sammutuksen jälkeen”, kertoo Pesälä.

Pelastuslaitos kertoo varautuneensa mahdollisiin uusiin paloihin ja selvittäneensä käytettävissä olevia resursseja yhteistyössä Pohjois-Suomen yhteistyöalueen johtokeskuksen kanssa.

Myös lisäavun järjestämisestä Lappiin tarpeen vaatiessa on keskusteltu sisäministeriön ja Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen johtokeskuksen kanssa, sillä ne koordinoivat kansallista apua.