Ministeri Virolainen Kauppalehdessä: Venäjä ei aio jatkaa koivutukin vientikiintiöitä
Metsäteollisuus on tuonut Venäjältä pääasiassa koivukuitupuuta. Kiintiöiden on kuitenkin pelätty aiheuttavan ylimääräisiä tarkastuksia.
Suomessa Venäjältä tuotuja koivutukkeja jalostetaan muutamassa tuotantolaitoksessa.Venäjä ei aio jatkaa koivutukille asetettuja vientikiintiöitä.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok.) kertoo keskustelleensa aiheesta tänään torstaina Venäjän varapääministerin Dmitri Kozakin kanssa Suomen ja Venäjän hallitustenvälisen talouskomission puheenjohtajien yhteydenpidossa.
”Hän varmisti, etteivät he tule jatkamaan vientikiintiöitä enää kesällä”, Virolainen sanoo Kauppalehdessä.
Vientirajoitus tuli voimaan tämän vuoden tammikuussa puoleksi vuodeksi ja se oli kohdistettu lähinnä Kiinaa kohtaan.
”Koivutukeista on mennyt vientiin merkittävä osa. Kiina on ostanut koivutukkia niin paljon, ettei sitä ole riittänyt paikoin Venäjän omalle teollisuudelle jalostettavaksi”, sanoo Metsäteollisuus ry:n Venäjä-asioiden päällikkö Juha Palokangas.
Palokankaan mukaan Suomessa Venäjältä tuotuja koivutukkeja on jalostettu muutamassa tuotantolaitoksessa. Venäjältä tuodaan Suomeen koivutukkia noin 200 000 kuutiometriä vuodessa.
Metsäteollisuuden suurin huoli koivutukin vientikiintiöissä liittyi koivukuitupuuhun, jota Venäjältä tuodaan Suomeen yli neljä miljoonaa kuutiometriä vuosittain.
”Koivutukit ovat huippulaatuisia puita. Läpimitaltaan yhtä paksuja ja pitkiä, mutta laadultaan tukkia heikompia puita on tuotu koivukuitupuuna Suomeen. Pelkäsimme, että ne joutuvat rajalla ylimääräisten tarkastusten alaisiksi.”
Suuria ongelmia ei kuitenkaan tullut.
Palokangas ei tosin sulje pois vaihtoehtoa, etteikö Venäjä asettaisi vastaavaa rajoitusta myöhemmin uudestaan.
Kauppalehden uutinen:
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
