Marinin hallituksen riitely näkyy jo Brysselissä: EU-parlamentissa ihmetellään, mikä on Suomen kanta luontokatoon ja ennallistamiseen

Tältä näyttää 1990-luvulla ennallistettu metsä Liesjärven kansallispuistossa. EU:n ennallistamisasetuksen pelätään heikentävän ratkaisevasti teollisuuden puunsaantia Suomessa. Kuva: Kari Salonen

MT:n hallituslähteistä saamien tietojen mukaan ympäristöministeri Maria Ohisalon (vihr.) esikunta pyrkisi vaikuttamaan ennallistamisesityksen valmisteluun parlamentissa tavalla, joka ei enää vastaa hallituksen linjaa.

Ympäristöministeriöstä vahvistetaan MT:lle, että EU-parlamentin valmistelijoiden kanssa on viime viikkoina käyty keskusteluja.

Ne perustuvat hallituksen 22. syyskuuta tehtyyn yksimieliseen päätökseen kannattaa komission esityksen tavoitteita ja velvoitteita luontokadon pysäyttämiseksi tietyin varauksin.

Tämän valtioneuvoston päätösesityksen, eli ns. U-kirjelmän pohjalta asiaa on käsitelty eduskunnassa. Siellä hallituksen rivit ovat kuitenkin revenneet.

Pääministeripuolue Sdp:n, keskustan ja Rkp:n kansanedustajat ovat asettuneet opposition linjalle hallituksen jo sopimaa kantaa vastaan.

Käytännössä enemmistö hallitusrintamasta suhtautuu siis ennallistamisesitykseen huomattavasti kriittisemmin kuin valtioneuvoston aiempi kanta antaa ymmärtää.

Siitä huolimatta ympäristöministeriö on pyrkinyt vaikuttamaan EU-parlamentin valmistelijoihin alkuperäisen U-kirjelmän pohjalta. Myös siinä esitetään varauksia, jotka liittyvät esimerkiksi kaupunkiluonnon ennallistamiseen ja niitä ympäristöministeriön edustajat ovat myös viestittäneet Brysseliin.

MT:n parlamenttilähteiden mukaan ongelmallista on se, ettei Suomen hallituksella tunnu olevan yhtenäistä kantaa ennallistamisasetukseen. Linjaerot näkyvät ympäristöministeriön ja Antti Kurvisen (kesk.) johtaman maatalousministeriön vaikuttamisessa.

”Yleensä hallituksilla ja niiden eri ministeriöillä on yksi viesti, vaikka kyseisten jäsenmaiden EU-parlamentaarikkojen näkemyksissä olisi suuriakin eroja”, erään kokeneen eurooppalaisen EU-edustajan esikunnasta korostetaan.

Kun samoilta lähteiltä kysytään, tekeekö Suomi nyt vaikuttamisessaan poikkeuksen tähän totuttuun linjaan, vastaus on: ”Siltä se ikävä kyllä näyttää”.

Päävastuu ennallistamisesityksen valmistelusta on EU-parlamentin ympäristövaliokunnalla. Pääneuvottelija on S&D-ryhmän eli sosiaalidemokraattien César Luena, joka tulee Espanjasta.

Hän kertoo MT:lle keskustelleensa ennallistamisesityksestä sekä Suomen ympäristöministeriön että myös maatalousministeriön edustajien kanssa.

”Minun tehtäväni on kuunnella kaikkien huolia ja yrittää löytää paras mahdollinen ratkaisu loogisen kehyksen puitteissa”, Luena muotoilee diplomaattisesti.

Hän sanoo pitävänsä komission esittämää asetusta ”välttämättömänä”, mutta muistuttaa, että siihen tulee vääjämättä myös muutoksia.

”Työstän parhaillaan muutosesityksiä niihin seikkoihin, joissa me olemme havainneet tarvetta ja mahdollisuuksia tehdä parannuksia”, Luena sanoo.

Elsi Katainen (kesk.) toimii oman Renew Europe -parlamenttiryhmänsä neuvottelijana maatalousvaliokunnassa, kun ennallistamisesitystä käsitellään.

”Kyllä Suomen hallituksella pitäisi olla näin keskeisen asetuksen käsittelyssä selkeä yhtenäinen viesti parlamentille. Tässä on monta ongelmallista asiaa Suomen kannalta. Ongelmat eivät rajoitu vain metsiin”, Katainen muistuttaa.

Myös keskustaoikeiston ryhmään kuuluva Petri Sarvamaa (kok.) on arvostellut sekä Suomen hallituksen että europarlamentaarikkojen häilyvää linjaa ennallistamisasetuksen käsittelyssä.

”Nykyinen hallitus ei ole onnistunut tekemään Suomen kannalta keskeisiä linjauksia metsäpolitiikan kysymyksiin”, Sarvamaa moittii tuoreessa MT:n kolumnissaan.

Komission ennallistamisesityksen mukaan EU:n maa- ja merialueista pitäisi ennallistaa 20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tavoite kiristyy asteittain niin, että vuonna 2050 kaikki ennallistamisen tarpeessa olevat alueet olisi ennallistettu.

Alustavien arvioiden mukaan esitys maksaisi Suomelle yli 900 miljoonaa euroa vuodessa, mutta toisi vuosittain lähes 10 miljardin euron hyödyt.

Suomessa esitystä on arvosteltu nimenomaan sen korkeiden kustannusten vuoksi. Lisäksi sen katsotaan vähentävän hakkuumahdollisuuksia ja leikkaavan ratkaisevasti metsäteollisuuden puunsaantia.

EU-komission puheejohtaja Ursula von der Leyen ja ympäristökomissaari Virginijus Sinkevičius korostivat kuluneella viikolla Suomen vierailullaan, että vuotuiset kustannukset jäävät varmasti alhaisemmiksi kuin mitä alunperin on laskettu.