Metsänhoitoyhdistyksen nokkamies on kuin kapellimestari

Eero Poikonen kertoo tarttuvansa innolla Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen johtotehtävään marraskuun alussa. Kuva: Petteri Kivimäki

"Tätä tehtävää voisi verrata orkesterin johtamiseen, kapellimestarin hommaan. En niinkään itse soita soittimia, mutta muiden soitanta on saatava hyvään rytmiin ja harmoniaan, jossa tietenkin on mahdollisimman vähän riitasointuja", Eero Poikonen kuvailee marraskuun alussa alkavaa toimenkuvaansa Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen johtajana.

"Meillä täällä Keski-Suomessa on töissä upea joukko asiantuntijoita. Johtajan tehtävä on saada paras irti alaisistaan ja kokonaisuus toimimaan tehokkaasti", Poikonen sanoo.

Metsänhoitoyhdistyksen puikkoihin tarttuva Poikonen korostaa yhdistyksen roolia asiantuntijaorganisaationa.

"Tärkein tehtävämme on tarjota ja jakaa jäsenistöllemme tietoa, jonka kautta metsätalouden kannattavuutta voidaan parantaa. Merkittävin näistä on ehdottomasti puukaupan kilpailuttaminen", Poikonen toteaa.

"Nykypäivänä taloudellisen tuloksen lisäksi myös luonto- ja ympäristöarvot ovat tärkeitä", johtaja huomauttaa.

Metsänhoitoyhdistykset ympäri maata järjestävät ajankohtaisia tilaisuuksia, kuten metsäiltoja, joissa käydään läpi metsäpolitiikan, metsienhoidon ja verotuksen ajankohtaisia asioita.

"Meillä on lisäksi ollut hyvinkin käytännönläheisiä kursseja, kuten raivaussahauskursseja naisille."

Poikonen kuvailee sahapuolen tilannetta hieman haasteelliseksi.

"Keski-Euroopan tuhometsien hakkuut ovat aiheuttaneet sen, että Euroopassa on sahattavaa puuta tarjolla hyvinkin halpaan hintaan. Se on laskenut Euroopassa myös terveen puun hintaa", Poikonen toteaa.

Saksan, Itävalan, Slovakian ja Tsekin harjoittama kilpailu halvalla hinnalla näkyy myös Suomen sahoilla.

"Se näkyy sahatavaran hinnassa ja sitä kautta sahausmäärissä. Keski-Euroopan hintakilpailu heijastuu myös tukin hintaan, muttei tokikaan yhtä voimakkaasti kuin sahatavaran hinnassa", Poikonen sanoo.

Kuusen lisäksi myöskään männyn tilanne puumarkkinoilla ei ole tällä hetkellä paras mahdollinen, Poikonen arvioi.

"Männyn markkina sahatavaramielessä on paljon pienempi kuin kuusen markkina, ja se painottuu Pohjois-Afrikkaan niin sanottuihin hiekkamaihin. Myös suhdannesykli männyssä poikkeaa hieman kuusen vastaavasta, mutta isossa kuvassa molempien tilanne on vähän haasteellinen."

Kemeraan Poikonen toivoisi nykyistä parempaa ennustettavuutta.

"Sieltä kautta on saatu paljon hyviä ja tarpeellisia hankkeita liikkeelle esimerkiksi metsäteiden kunnostuksessa. Mutta sanotaanko, että huono puoli on kemeran eteneminen muutaman vuoden sykleissä."

Poikosen mielestä Kemeran ongelmaksi ovat muodostuneet sen jatkuvat muutokset.

"Muutama vuosi sitten Kemeran silloinen päättyminen aiheutti hirveän buumin energiapuuhakkuussa. Epätietoisuus aiheuttaa äärevyyttä, joka kohdistuu vuorollaan erilaisiin työvaiheisiin."

Poikonen on toiminut Mhy Keski-Suomen korjuupalvelupäällikkönä koko 2010-luvun.

Äänekosken työhuoneestaan käsin mies on seurannut aitiopaikalta uuden biotuotetehtaan nousua.

"Kyllähän biotuotetehdas on ehdottomasti piristänyt puukauppaa Keski-Suomessa. Tehdasinvestoinnin kenties kaikkein tärkein vaikutus on ollut siinä, että se on laajemmin lisännyt tulevaisuudenuskoa koko kotimaiseen metsäteollisuuteen", Poikonen kiteyttää.

"Ei ole hirveän kauaa, kun puhuttiin yleisesti, että selluntekeminen on sellainen auringonlaskun ala."

Marraskuun alussa Poikosen toimipiste vaihtuu Saarijärvelle, josta käsin tuore johtaja aloittaa työssään.