Luontoarvot säästyvät hakkuissa varsin hyvin

Viimevuotista hakkuista luonnonhoidollisesti erinomaisia tai hyviä oli 84 prosenttia, kertoo metsäkeskus. Kuva: Jarmo Palokallio

Metsäkeskuksen mukaan luontoarvot oli otettu viimevuotisissa hakkuissa huomioon melko hyvin. Varsinaisia epäonnistumisia oli harvassa.

Luonnonhoidollisesti erinomaisia tai hyviä hakkuun ja metsänuudistamisen toteutuksia oli 84 prosenttia. Välttävien hakkuiden osuus oli 15 prosenttia.

Vain prosentilla kohteista kokonaisarvio toimenpideketjulle oli heikko.

Vaikka suoranaisia epäonnistumisia on vähän, parantamisen varaakin löytyy. Metsäkeskus muistuttaa, että erinomaiseksi arvioitujen kohteiden osuus on laskenut vuodesta 2005 lähtien.

Arvioinneissa havaituista erityisen arvokkaista luontokohteista 96 prosenttia oli säilynyt ennallaan tai lähes ennallaan hakkuissa.

Puutteita havaittiin edellisvuoden tapaan eniten siinä, kuinka pienvesien välittömät lähiympäristöt oli huomioitu hakkuissa.

Lääkkeeksi metsäkeskus esittää, että leimikkosuunnittelun laatua on edelleen syytä parantaa.

Säästöpuustoa oli jätetty hakkuissa yksityismetsiin suositeltua vähimmäismäärää enemmän. Päätehakkuissa säästöpuita oli jätetty hakkuualoilla 16 runkoa hehtaarille, kun suositus on vähintään 10 runkoa hehtaarilla.

Säästöpuustosta 85 prosenttia oli elävää puustoa.

Luonnonhoidon laadun kannalta arvokkaimpia säästöpuita ovat havu- ja lehtipuut, jotka ovat läpimitaltaan yli 20 senttimetriä. Tällaisia puita oli 40 prosenttia arviointikohteiden säästöpuuston kappalemäärästä ja 81 prosenttia säästöpuuston kokonaistilavuudesta.

Järeiden säästöpuiden määrä kasvoi hieman edellisen vuoden tuloksiin verrattuna, mutta edelleen säästöpuiksi jätetään paljon pieniläpimittaista puustoa.

Tulosta parantaisi, jos säästöpuiksi jäisi järeitä havu- tai lehtipuita. Niiden lisäksi pitäisi säilyttää säästöpuiden alla kasvavaa pieniläpimittaista puusto- ja pensaskerrosta.

"Säästettävät puut tulee jättää ryhmiksi ja esimerkiksi luontokohteiden yhteyteen", sanoo luonnonhoidon johtava asiantuntija Riitta Raatikainen.

Vesiensuojelu oli toteutettu hyvin tai erinomaisesti valtaosalla ainespuun ja energiapuun korjuukohteista. Maanmuokkauskohteilla vesiensuojelu oli huomioitu puunkorjuukohteita heikommin ja näillä kohteilla laatu oli edellisvuotta heikompi.

Raatikaisen mukaan merkittävimmät arvioinneissa havaitut puutteet kohdistuivat vesistöjen suojakaistojen liian kapeisiin rajauksiin, koneiden aiheuttamiin painaumiin ja puutteisiin puunkorjuun ja maanmuokkauksen vesiensuojelutoimenpiteissä.

Vesiensuojelusta on tärkeää huolehtia, ettei kiintoainesta pääsisi huuhtoutumaan vesistöihin hakkuu- ja uudistusaloilta.

Metsäkeskus arvioi luonnonhoidon laatua 415 hakkuukuviolla ja yhteensä 1374 hehtaarilla viime vuonna. Suunnatulla otannalla arviointiin valittiin 95 hakkuukuviota, joilla tiedettiin olevan merkittäviä luontoarvoja.

Metsäkeskuksen luontolaadun arvioinnin lähtökohtana ovat luonnonhoitoa koskevat suositukset.

Arvioinneissa tietoa kerätään muun muassa arvokkaiden luontokohteiden esiintymisestä ja säilymisestä hakkuissa, monimuotoisuuden vuoksi säästetyn puuston määrästä ja laadusta, vesiensuojelun ja maisemanhoidon laadusta sekä luonnonhoidon kustannuksista.

Metsäkeskus toimittaa aina arviointipalautteen tiedoksi hakkuun toteuttajalle, suunnittelijalle ja maanomistajalle.