Mustikasta ja puolukasta tulossa hyvä sato – tämä on tilanne suomuurainten kanssa

Mustikan poimintakausi on alkanut tavallisesti vasta heinäkuun puolen välin jälkeen ja jatkunut syyskuun alkuun. Kuva: Kari Salonen

Mustikkasadosta ennustetaan hyvää etenkin eteläiseen Suomeen. Myös puolukasta on tulossa hyvä sato koko maahan. Suomuuraimen satonäkymät vaihtelevat paikallisesti.

Mustikan pölytys onnistui ennusteen mukaisesti keskimääräistä paremmin eteläisessä ja keskisessä Suomessa aina Kuopion korkeudelle saakka. Lämmin touko- ja kesäkuu aikaistivat mustikkasadon kypsymistä jonkin verran.

Mustikkasato tulee todennäköisesti olemaan eteläisessä Suomessa hyvä, muualla maassa tavanomainen tai jonkin verran tavanomaista parempi.

”Keskimäärin kolme neljästä havaintometsien mustikan kukista kehittyi raakileeksi. Eteläisessä Suomessa pölytys onnistui paikoin vielä paremmin: parhailla havaintopaikoilla raakileeksi kehittyi jopa yhdeksän kukkaa kymmenestä”, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Rainer Peltola tiedotteessa.

Kuten aina, paikallista ja alueellista vaihtelua tietenkin on, hän muistuttaa.

Puolukan kukinta on nyt päättynyt koko maassa. Havaintokauden alkuvaiheessa kukinta vaikutti vaisulta, mutta havaintojen kertyessä kukinta osoittautui varsin runsaaksi. Raakilehavaintojen teko on vielä kesken, mutta kukinnan aikaiset olot ovat olleet puolukankin pölytykselle suosiolliset.

”Luottomarjana pidetty puolukka ei todennäköisesti petä tänäkään vuonna. Sadon kypsymistä saadaan toki odottaa vielä useita viikkoja”, Peltola toteaa.

Suomuuraimen poiminta on alkanut ja kypsää marjaa on eteläistä Lappia myöten. Suomuuraimen kukkia oli tavanomainen määrä, mutta kukinnan aikaiset olot pölyttäjille olivat heikohkot pääsatoalueilla Pohjois-Suomessa ja Lapissa.

”Näyttäisi siltä, että suomuuraimen pölytystuloksessa on enemmän vaihtelua kuin yleensä. Joillakin havaintopaikoilla olemme havainneet jopa sataprosenttisia pölytystuloksia, joillakin paikoilla täydellisiä epäonnistumisia. Suomuurainta kannattaa tänäkin vuonna hakea puustoisilta soilta, jos avosoiden koluaminen ei tuota tulosta”, suosittelee Peltola.

Luke on kerännyt valtakunnallisia marjasatohavaintoja vuodesta 2001 lähtien. Tähän aineistoon sekä Ilmatieteen laitoksen sääaineistoihin perustuen on laadittu malleja, joilla arvioidaan pölytystuloksen onnistumista eri puolilla maata ajantasaista säädataa hyödyntäen.

Mallien avulla on laadittu mustikan, puolukan ja suomuuraimen pölytyksen onnistumista arvioivia valtakunnallisia karttoja. Niihin voi tutustua Luken Luonnonvaratieto-sivuston karttapalvelussa.

Luken ja Suomen 4H-liiton yhteistyö marjahavaintojen teossa on jatkunut. Tähänastiset havainnot on tallennettu kaikille avoimeen havaintopalveluun.

Marjahavaintojen tekijäksi voi ryhtyä kuka hyvänsä marjasadoista ja luonnon tarkkailusta kiinnostunut, Luke muistuttaa. Havaintopalvelu ja ohjeet havaintojen tekoon ja tallentamiseen löytyvät osoitteesta marjahavainnot.fi.