Suomalaisten remontti-into tuuppasi tuoreen parkettitehtaan kasvuun

Emma Ingelin pakkaa valmista parkettierää muoviin. PR Woodin parkettitehtaalla on 14 työntekijää, joista jokainen pystyy tarvittaessa vaihtamaan eri työpisteelle. Kuva: Annika Haapanen

Pitkän linjan parkettiammattilainen Pekka Ropa oli oikeastaan eläkkeellä. Uuden yrityksen perustaminen Suomeen kiehtoi kuitenkin sen verran, että hän halusi sen vielä kokea.

”Täällä oli valtava parkettityhjiö. 80 prosenttia kysynnästä on tuonnin varassa.”

Alku oli vaikea. Ensimmäiset parkettilaudat valmistuivat helmikuussa 2020, hetki ennen koronapandemian rantautumista Suomeen.

”Aloitettiin niin huonoon aikaan kuin voi, olihan se ensimmäinen puoli vuotta aika lohduton. Mutta kesän jälkeen huomasimme, että tämähän sataakin meidän laariin. Ihmisille alkoi karttua rahaa, kaikki alkoivat rakentaa ja remontoida.”

PR-Wood Oy:n Kymifloor-parketteja asennetaan esimerkiksi arvoasuntoihin, veneisiin ja iPhone-myymälöihin. Aina parketti ei ole lattioissa, vaan sitä saatetaan käyttää myös seinien pinnoissa. Usein portaisiinkin halutaan sama pinta kuin lattiaan.

Tehtaan sijaintiin Loviisan Ruotsinpyhtäällä vaikutti se, että Ropa on kotoisin läheisestä Kotkasta. Strömforsin idyllisen ruukkialueen etuna oli tila, jota saisi helposti lisää.

Lisätilalle on jo tarvetta, haastatteluhetkellä valmistellaan toisen hallin käyttöönottoa.

Ruotsinpyhtää osoittautui hyväksi valinnaksi myös syystä, jota Ropa ei osannut ennakoida.

”Ihmiset täällä haluavat asua ruotsinkielisellä alueella ja pitävät kynsin hampain työpaikoista kiinni. Kotkassa työntekijät vaihtavat herkästi, jos naapuri maksaa viisikymppiä enemmän palkkaa.”

PR-Woodilla on 14 työntekijää tehtaalla. Lisäksi vahvuuteen kuuluu kolme asentajaa, sillä arvokkaan lattian kokoaminen ei onnistu keneltä tahansa.

Pisimpien, 12-metristen lankkujen vieminen rakennuksen sisään on melkoinen operaatio.

”Ne viedään torninosturilla ikkunasta sisään. Viisi‒kuusi ukkoa kannattelee, ettei lankku katkea.”

Ropa kertoo yllättyneensä, miten parkettiosaaminen on Suomessa näivettynyt. Ammattitaitoisia asentajia on vaikea löytää pääkaupunkiseudun ulkopuolelta.

Ropa oppi parketin tekemisen Paloheimolla ensin Riihimäen tehtaalla ja sen jälkeen Ranskassa, jossa hän yhä asuu.

”Tämä on niin pieni teollisuuden osa-alue, ettei tätä pääse koulun penkillä oppimaan. Minulle tarjoutui Paloheimolla mahdollisuus opiskella parketin valmistus A:sta Ö:hön. Olen siitä kiitollinen, ilman sitä koulua en olisi nyt tässä.”

Tammella on tällä hetkellä vahva, 80 prosentin osuus parkettimarkkinoista. Pekka Ropa uskoo myös kotimaiseen vaihtoehtoon. PR Wood on tuomassa markkinoille mäntyparketin. Kuva: Annika Haapanen

Parketin pinnassa näkyvä puu on kolmesta kahdeksaan milliin vahva, sahattu säle. Pohjakerroksena PR-Woodin parketissa toimii suomalainen koivuvaneri.

Valmistuksessa on monta vaihetta. Ensin sekä pohjavaneri että pintasäle on sahattava mittoihinsa.

Liimalinjalla pohjavaneri ja pintasäle liimataan yhdeksi kappaleeksi.

Höylä- ja profilointikoneilla syntyvät pontit, joilla parkettilankut liitetään toisiinsa.

Pintakerros hiotaan. Puun laadusta riippuen oksankohtien halkeamia kitataan umpeen.

Raaka-aine on niin arvokasta, että reikiä kannattaa paikata jopa jämäpalasta irrotetun oksan ja kitin avulla. Monissa tuotteissa tammen oksat saavat tulla reilusti esille.

Pintakäsittelylinjalla harja hieroo tarvittavat aineet perusteellisesti puun syihin. Lopuksi valmiit tuotteet pakataan muoviin.

PR-Woodin tehtaalla vaiheita ei ole automatisoitu, vaan jokainen kone tarvitsee käyttäjän. Jokainen työntekijä pystyy kaikkiin työvaiheisiin.

”Vielä ei ole sitä henkilövahvuutta, että kaikki pyörisi koko ajan.”

Tehtaalla on pieni verstas esittelykappaleiden valmistamista varten, ja erillisessä rakennuksessa on näyttelytila.

Myös jälleenmyyjillä on näytekappaleita. Showroomit ovat tärkeitä, sillä tilaustuotteita ei voi hypistellä rautakaupassa eikä ihmismieli käsitä näkemättä, miltä esimerkiksi 50 senttiä leveä lankkuparketti näyttää.

Tuotteet valmistetaan aina vasta tilauksen mukaan. Varaston pitäminen olisikin mahdotonta, kun erilaisia värivaihtoehtoja on yli 300.

Arvokkaasta raaka-aineesta pyritään käyttämään kaikki hyödyksi. Suurioksaisimmat tammilankut jalostetaan esimerkiksi pöydän kansiksi.

Tammesta syntyy oheistuotteena esimerkiksi seinäpaneelia, saarnesta taas lamelleja ravikärryjen aisojen valmistajalle.

Myös konekapasiteetti käytetään hyödyksi. Höylän läpi kulkee esimerkiksi saunanlauteita silloin, kun sitä ei tarvita parketin tekoon.

Vaikka tammi onkin parkettipintojen suosikkilaji, PR Wood aikoo tuoda tarjolle kotimaisen vaihtoehdon. Ropa esittelee leveää lankkua, josta erottuu selvästi punainen keskiosa. Lapin männyn sydänpuu vastaa kovuudeltaan tammea.

”Uskon vakaasti mäntyyn. Näen männyn hienouden, kun se on pitkä leveä lauta. Siihen voidaan aina hioa uusi, puhdas pinta.”

Lisätila tulee nyt tarpeeseen pari vuotta yrityksen käynnistymisestä. Laajentumismahdollisuus oli Pekka Ropalle tärkeä seikka, kun tehtaan sijaintipaikaksi valikoitui Strömforsin ruukkialue Ruotsinpyhtäällä Loviisassa. Kuva: Annika Haapanen