Lukijalta: Haluammeko suometsiä vai tuontipuuta

Sotien jälkeen hakkuut ylittivät kasvun, ja sitä tarvittiin metsiin lisää. Suometsistä sitä saatiin paljon. Kuva: Kari Salonen

Professori Seppo Kauniston muistokirjoituksessa (HS 24. 10.) todettiin: ”Kaunisto tullaan muistamaan turvemaiden ravinnetalouden tuntijana. Hän osallistui metsäojitusta koskevaan julkiseen keskusteluun, ja toi tämän toiminnan perusteet ja merkityksen suurelle yleisölle kiinnostavaksi ja ymmärrettäväksi”. Kauniston ajatuksiin voi tutustua esimerkiksi hänen 10.9. 2019 pitämästä esityksestä ”Suometsät, historia ja merkitys”. Se löytyy netistä.

Tuntuu, ettei Kauniston tietoa enää paljon arvosteta tai muisteta. Jälleen käy toteen, unhoon on jäävä tutkijan työ. Harvemmin enää taputetaan metsän tai pellon kasvukunnon tutkijalle. Alkutuotantoa ei pitäisi väheksyä, vaikka sen osuus kansantuotteestamme on pieni.

Ilmastonmuutoksen syitä etsittäessä on usein menty metsään tai pellolle, mutta alkutuotannon asiantuntijoita on kuultu vähemmän, vaikka paras hiilen sitoja on luonnon oma fotosynteesi. Hiili kiertää luonnossa, sitä voi sitoa ja kiertoa hyödyntää enemmän, jos paremmin osataan huolehtia pellon ja metsän kasvukunnosta.

Puuntuotanto on merkittävä tekijä kansantaloudessamme. Sotien jälkeen hakkuut ylittivät kasvun, ja sitä tarvittiin metsiin lisää. Suometsistä sitä saatiin paljon. Virheitäkin tehtiin, mutta niistä opittiin. Saatu lisäkasvu oli maallemme hyvin merkittävä, viimeisimmän tiedon mukaan suometsien osuus lisäkasvusta oli vieläkin neljännes eli noin 25 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Nyt metsien kasvua rajoitetaan ennallistamisvaatimuksin, ja ojitusten hoitoa laiminlyödään. Kaunisto totesi suometsien nyt muuttuvan nielusta päästölähteeksi. Puustoa halutaan myös ikäännyttää samoin seurauksin. Teollisuutemme tarvitsee edelleen paljon puuta.

Hyvä olisi, jos insinöörimme kehittäisivät puusta lisää sekä kestävämpiä tuotteita että fossiilisten materiaalien korvaajia. Tosin hiilitaseen laskijoita sekään tuskin ilahduttaisi. Sellainenkin puu varmaan luokiteltaisiin päästöksi.

Puuta on tuotu eniten Venäjältä. Monessa muussakin maassa metsien uudistuminen on täysin sattumanvaraista ja hoito ilmaston kannalta huonompaa kuin täällä. Kaunisto kysyikin 2019 syksyllä, jo ennen Venäjän hyökkäyssotaa: Haluammeko suometsiä vai tuontipuuta?

Hannu Kesävaara

Porvoo