Miksi karhuja pitää metsästää?

Karhun metsästyksen piti alkaa Suomessa 20. elokuuta. Kuva: Lari Lievonen

MT Metsä|Erä

31.8.202515:30

Kolumni

Eija Vallinheimo

Suomen riistakeskus myönsi itäiselle kannanhoitoalueelle yhteensä 129 poikkeuslupaa karhun pyyntiin syksylle 2025. Luvat kohdennettiin Pohjois-Karjalaan, Kaakkois-Suomeen ja Pohjois-Savoon. Lisäksi poronhoitoalueen karhukiintiö on metsästysvuodelle 2025–26 yhteensä 85 karhua.

Itä-Suomen hallinto-oikeuteen jätettiin kuitenkin valitus kaikista 13 poikkeusluvasta, jotka oikeus pisti heti myös täytäntöönpanokieltoon. Näin ollen karhun metsästys meni jäihin jälleen tänäkin vuonna.

Metsästäjäliiton kyselyn mukaan kaksi kolmasosaa suomalaisista kannattaa suurpetojen kannanhoidollista metsästystä. Luvista valittaminen alkaa olla jo iso maineriski myös luonnonsuojelua harjoittaville organisaatioille. Niin iso, että Suomen luonnonsuojeluliitto erikseen kertoi kannattaneensa karhunmetsästyksen aloittamista.

Silti yhä on joukko ihmisiä, jotka eivät ymmärrä, miksi suloisilta lyllertäjiltä vaikuttavien karhujen määrää on tarpeellista säädellä. Kannanhoidolliseen metsästykseen on hyvät syyt. Karhukantaa pitää tasapainottaa sekä luonnon että ihmisten takia. Karhukannan hallitsematon kasvu voi nimittäin johtaa vakaviin ongelmiin.

Karhu ei ole Suomessa uhanalainen. Liiallinen karhujen määrä sen sijaan aiheuttaa konflikteja ihmisten kanssa. Kun karhujen määrä kasvaa liian suureksi, ne joutuvat yhä useammin ihmisten asuttamille alueille ruokaa etsiessään ja kesyyntyvät helposti. Karhut ovatkin tuttu näky komposteilla, roskiksissa, mehiläistarhoilla, hedelmätarhoissa ja maatalojen pihoilla.

Kohtaamistilanteet karhujen kanssa ovat aina lähtökohtaisesti vaarallisia, koska karhut ovat villejä suurpetoja. Jopa rauhallisesti käyttäytyvät ja näennäisen ystävällisiltä vaikuttavat eläimet voivat olla täysin arvaamattomia.

Toisaalta liian suuri karhupopulaatio voi aiheuttaa paineita muille lajeille. Suuri karhukanta voi vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi hirvipopulaatioon.

Karhukantojen säätely ei tarkoita massametsästystä tai karhujen sukupuuttoon hävittämistä.

Karhujen määrä on kasvanut pitkään metsästyksestä huolimatta. Metsästyksen perimmäisenä tavoitteena on aina säilyttää rauhanomainen rinnakkaiselo. Karhujen metsästys ylläpitää karhujen ihmisarkuutta ja vähentää vahinkoja. Ihmispelko on myös hyvä asia ennen kaikkea karhuille itselleen, mutta ihmisarkuuden ylläpitäminen turvaa osaltaan sen, että myös yleinen suhtautuminen karhuun säilyy myönteisenä.

Ongelmien ennaltaehkäisy on tässäkin asiassa järkevämpää kuin seurausten käsittely. Tämä on ymmärretty sekä Ruotsissa että Virossa, jossa jahdit saatiin käyntiin valituksista huolimatta.