Maanomistajia harmittaa, ettei metsitystukea saa vesakoituneille kohteille

Metsitystukea saa joutomaiden, kuten peltoheittojen ja entisten turvetuotantoalueiden metsittämiseen. Kuva: Johannes Tervo

Maanomistajat pitävät tärkeänä, että joutoalueiden metsitystä tuetaan myös tämän vuoden jälkeen. Maa- ja metsätalousministeriö valmisteleekin tuelle jatkoa.

Metsäkeskuksen kyselyn mukaan maanomistajat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä metsitystukeen ja sen hakuun. Kyselyyn vastasi noin 360 metsitystukea hakenutta maanomistajaa eri puolilta Suomea.

Tuen tavoitteena on tehostaa hiilensidontaa. Sitä voi anoa metsänkasvatukseen sopivien puuttomien joutoalueiden metsittämiseen. Sellaisia ovat esimerkiksi entiset turvetuotantoalueet.

Vastaajien mielestä tuen haku ja hakemuksen täyttäminen oli onnistunut hyvin ja metsäkeskuksesta oli saanut lisätietoja tuesta ja tukiehdoista.

Maanomistajien mukaan metsitystoimenpiteistä ja metsityksen vaatimuksista oli helppo ottaa selvää. Sen sijaan kaavoitukseen ja maatalouden tukiin liittyvien asioiden selvittäminen oli osoittautunut vaikeaksi.

Metsitystuki koostuu kustannuskorvauksesta ja hoitopalkkiosta. Suuri osa kyselyyn vastanneista maanomistajista oli tyytyväisiä varsinaisen metsitystuen tasoon. Metsitystuen suuruus on noin 1 000–2 000 euroa hehtaarilta.

Sen sijaan vain harva metsänomistaja oli tyytyväinen metsityksen jälkeen maksettavaan hoitopalkkioon. Hoitopalkkio on 450 euroa ja se maksetaan kaksi kertaa, 2 ja 8 vuoden kuluttua metsityksestä.

Kyselyn mukaan maanomistajat olivat tyytymättömiä myös siihen, että vesakoituneiden ja vähäarvoista puuta kasvavien alueiden metsitykseen ei myönnetä tukea.

”Vesoittumisen määrän arviointi ja laintulkinta siitä on ollut vaikeaa. Tähän toivottiin muutosta mahdollisen uuden lain tullessa”, sanoo rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Jussi Pirkonen Suomen metsäkeskuksesta.

Tällä hetkellä tukea myönnetään vain lievästi vesoittuneiden alueiden metsittämiseen.

Vastaajista 82 prosentilla metsityskohde oli entistä maatalouden maata, 13 prosentilla entistä turvetuotantoaluetta ja lopuilla muuta joutoaluetta.