Jätätkö omaehtoisesti metsää käsittelyn ulkopuolelle?
Muut kuin rahaa painottavat metsänomistuksen tavoitteet jäävät helposti piiloon, koska metsien käsittelyä seurataan pääsääntöisesti puuntuotantoon tähtäävien metsänhoitotöiden ja puukauppojen kautta.
Kuva: Johannes WiehnSuomalaisista metsistä kertova uutisvirta ei ole viime aikoina ollut kovin hilpeää luettavaa. Uutiset hakkuumääristä, luonnonsuojelurikkomuksista ja metsien ilmastopäästöistä voivat osaltaan synnyttää vaikutelman, että metsien käsittelyssä tavoitellaan ilmasto- tai monimuotoisuushyötyjen sijasta vain euroja.
Ei käy kieltäminen, etteivätkö eurot olisi tärkeitä monelle metsänomistajalle. Paljon on kuitenkin myös niitä metsänomistajia, joille eurot eivät juuri merkitse sekä heitä, joille taloudelliset arvot painavat vaakakupissa yhtä paljon kuin esimerkiksi maisema tai virkistys.
Muut kuin rahaa painottavat metsänomistuksen tavoitteet jäävät helposti piiloon, koska metsien käsittelyä seurataan pääsääntöisesti puuntuotantoon tähtäävien metsänhoitotöiden ja puukauppojen kautta.
Rinnalla on toki tilastoja esimerkiksi suojelualueista ja luonnonhoitohankkeista, mutta niiden vaatimat sopimukset voivat saada monen metsänomistajan perääntymään. Suomalainen metsänomistaja arvostaa sitä, että päätösvalta säilyy omissa käsissä.
Suomalainen metsänomistaja arvostaa sitä, että päätösvalta säilyy omissa käsissä.
Veikkaan, että usealla suomalaisella metsänomistajalla on metsissään alueita, joita hän on päättänyt jättää käsittelyn ulkopuolelle tai käsitellä vain pienimuotoisesti. Syyt päätöksen taustalla voivat olla moninaiset. Ne voivat liittyä esimerkiksi maisemaan, luontoarvoihin, virkistykseen, tunnesyihin, alhaiseen puuntuotoskykyyn, alueen vaikeakulkuisuuteen tai samanaikaisesti useaan näistä.
Syrjään asetetuista alueista ei yleensä jää merkintää minnekään muualle kuin metsänomistajan tai keskustelukumppanin muistiin.
Tätä tietoa kuitenkin tarvittaisiin, jotta saisimme monipuolisemman ja todenmukaisemman kuvan suomalaisten metsänomistajien toteuttamasta metsänhoidosta. Miten muut kuin taloudelliset arvot näkyvät metsänhoitopäätöksissä ja miten paljon omaehtoisesti, eli hiljaisesti, metsätaloudellisen käsittelyn ulkopuolelle jääviä alueita suomalaisissa metsissä on?
Pellervon taloustutkimus PTT ja Maanomistajien liitto selvittävät parhaillaan hiljaisen suojelun tilannetta Metsäsäätiön rahoittamassa tutkimuksessa. Jo tämän vuoden lopussa voimme paremmin arvioida metsänomistajien moninaisten tavoitteiden toteutumista suomalaisten metsien hoidossa.
Kirjoittaja on PTT:n metsäekonomisti.Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
