Aukolle kasvaa lopulta metsä, vaikka sen jättäisi täysin hoitamatta – aikaa menee kuitenkin todella kauan ja taloudellinen tuotto jää surkeaksi

Hoitamattomassa 16-vuotiaassa taimikossa männyt jäävät alakynteen ja kantovesoista ryppäinä kasvaneet hieskoivut valtaavat alan. Harvennuksia ovat tehneet vain hirvet, Matti Äijö havainnoi. Kuva: Rami Marjamäki

Miten metsälle käy, jos hakataan aukko ja jätetään se sen jälkeen täysin luonnon helmaan? Lähdimme selvittämään asiaa pirkanmaalaisille maastokohteille metsätalousyrittäjä Matti Äijön kanssa.

Yksi asia on varmaa: luonto on uuttera. Kun aikaa otetaan tarpeeksi paljon, metsä syntyy lopulta vaikka asvaltin päälle. Täysin hoitamattomallakin palstalla kasvaa sadan vuoden päästä lopulta varttunut metsä.

Hoidettuna talousmetsänä siitä olisi parhaimmillaan otettu kaksi päätehakkuutuloa ja harvennustulot päälle.

Hoitamattomasta metsästä tulee myös hyvin todennäköisesti eri-ikäisrakenteinen eli siellä kasvaa monenikäisiä puita. Äijö ei kuitenkaan suosittele kenellekään hoitamattomuusmenetelmää. ”Hoitamaton metsä ei välttämättä ole hyvä eri-ikäisrakenteisen kasvatuksen metsä, ainakaan taloudellisesti ajatellen.”

Tapa on taloudellisesti ainakin seuraavat 50 vuotta lähes tuottamaton – toisaalta kulujakaan ei synny.

Matti Äijö harppaa hoitamattomasta hoidettuun taimikkoon - ja niiden välillä on havaittavissa iso ero. Kun varhaishoito ja taimikonhoito on tehty, männyt kasvavat vauhdilla eivätkä hirvetkään enää ulotu niitä pilaamaan. Kuva: Rami Marjamäki

Mutta hypätään hoitamattomaan metsään ja sen vuoteen kuusitoista. Matti Äijö pujottelee 16-vuotiaan lehtipuuvesakon läpi ja toteaa, että onneksi on talvi. Kesällä, kun puissa on lehti, viidakko olisi vielä haastavampi.

”Tässä olisi ihan hyvät ainekset saada metsä”, hän toteaa.

Tälle vuoden 2004 tienoilla hakatulle aukolle on kasvanut paikoin jopa suositusten mukainen männyntaimikko luonnonsiemenistä. Heinittyminen ei ole ollut alkuvaiheessa ongelma, koska maaperä on karu.

Harvennuksia ovat toistaiseksi tehneet vain hirvet, ja hoitamattomuudella on jo näkyviä seurauksia.

”Täällä on puuston tiheys 9 000–10 000 puuta hehtaarilla, kun 2 000 kappaletta riittäisi”, Äijö mittaa.

Hyvään alkuun päässeet männyt ovat joutumassa pulaan. ”Hieskoivut ovat jo piiskanneet latvoja monihaaraisiksi, ja valoa tarvitseva mänty hiipuu pian koivujen alle.”

Lumituhon riski on myös ilmeinen, koska puut ovat kasvaneet pitkiksi ja honteloiksi.

”Rinnankorkeusläpimitan sentteinä pitäisi olla enemmän kuin puun pituuden metreinä, ja täällä ei niin ole. Riukuuntuminen ja elävän latvuksen supistuminen on iso riski”, Äijö selittää.

Tällä kohteella pitäisi kiireesti tehdä taimikonhoito. Entä jos ei tehdä, ja nykyinen kehitys jatkuu?

”Siinä tapauksessa tästä tulee osin vajaatuottoinen metsä. Jos tätä kymmenen vuoden päästä tarjotaan ensiharvennusleimikoksi, hoitamattomuus tulee korkojen kanssa maksettavaksi eteen. Jälki tulee olemaan kamalaa”, Äijö sanoo.

Matti Äijö ei suosittele hoitamattomuusmenetelmää kenellekään, jos tavoitteena on talousmetsän kasvattaminen. Kuva: Rami Marjamäki

Naapuripalstalla muutamaa vuotta myöhemmin hakatulla taimikolla on tyystin toisenlaista kulkea. Kohteella on tehty varhaishoito 5–6-vuotiaassa taimikossa ja sen jälkeen jo taimikonhoitokin. Männyt kasvavat jo hyvää vauhtia hirvien ulottumattomiin.

Kun ensiharvennus koittaa, saadaan ensimmäiset hakkuutulot. Hoidetun männikön tulevat vuosikymmenet enteilevät järeää kasvua ja taloudellisesti tuottoisaa omistusta seuraavalle sukupolvelle.

Hoitamattoman metsän omistajan jälkipolvet joutuvat odottelemaan ansaintamahdollisuuksia vielä kauan.

Lue myös:

Metsän luontainen uudistaminen onnistuu yhä heikosti – vain joka toiselle tarkastuskohteelle oli kasvanut moitteeton taimikko

Lukijalta: Metsänviljely keino sopeutua ilmastonmuutokseen