Lukijalta: Tuulivoiman räjähdysmäinen kasvu ei tuonut käännettä Suomen talouteen

Tuulivoimaloita peltomaisemassa. Kuvituskuva. Kuva: Jarno Mela

Suomessa on muutama vuosi uskoteltu, että rakentamalla tuulimyllyjä kattavasti koko maahan ja merille talous lähtee nousuun ja kansakunta vaurastuu. Miten sitten kävikään?

Tuulimyllyt rakennetaan etupäässä Turkissa ja muissa Euroopan maissa sekä nykyisin myös Kiinassa, ei lainkaan Suomessa.

Tuulimyllyt pystyttää Suomen syvimpäänkin korpeen pääasiassa ulkomaalainen työvoima, jota tulee muun muassa Bulgariasta, Slovakiasta ja muista halvemman työvoiman maista. Pystytys ei työllistä paikallisia. Työllisyysvaikutus on lähes nolla.

Tuulimyllyjen huolto vaatii erikoisosaamista, jota ei paikallisilla ole tarjota. Tuulimyllyjä ohjataan ja säädetään sekä valvotaan tietotekniikan avulla erikoislaittein verkostoja hyväksi käyttäen, joten lähes kaikki tapahtuu kauko-ohjatusti ja akuutit ongelmatilanteet käydään korjaamassa ulkopuolisin voimin.

Tuulivoimasta saatavat tulot menevät pääasiassa kansainvälisten rahoittajien hyödyksi ja niitä myydään ja ostetaan kansainvälisillä finanssimarkkinoilla. Paikalliset ihmiset eivät hyödy taloudellisesti mitenkään läheisyydessä pyörivistä myllyistä.

Veronmaksajien rahoja syydetään tukien ja avustusten muodossa vuosittain satoja miljoonia euroja tuulivoimayhtiöille entisten ja nykyisten päätösten perusteella.

Eniten tuulivoiman haitoista kärsiville maaseudun ihmisille tuulivoimaloista ei ole mitään hyötyä. Päinvastoin siirtomaksujen osuus energian hinnasta vain kasvaa. Suomen kunnat saavat roposia tuulivoiman tuotoista. Samoin maanomistajat saavat tuottoja tuulimyllyjen ensimmäisinä vuosina, mutta sitä mukaa, kun tuulimyllyt vanhenevat, verotuotot vähenevät.

Epäselvää on, kuka vastaa myllyjen purkukustannuksista, kun ne tulevat käyttöikänsä päähän.

Tuulivoiman räjähdysmäinen kasvu ei tuonut käännettä Suomen talouteen. Suomen talous taantuu eikä suurempaa nousua ole näköpiirissä.

Hemmo Koskiniemi

Ranua