Pääsääntöisesti Villitilan tuotteet pakastekuivataan. Kuva: Timo Villanen
Mummolan villiintyneiltä mailta aamiaispöytään: Mirja Nikkarin uniikki metsämysli herättää Heinäveden metsien maut eloon
Mirja Nikkari valjasti villintyneet mummolan maat elinkeinoksi. Nyt Koskijärven Villitila valmistaa villiyrteistä ja erilaisista luonnon antimista elintarvikkeita, joita ei kaupoista löydy.Heinävesi
”Kiinnostuin petusta, mutta en ole innokas leipoja. Siksi aloin miettimään, miten tätä terveellistä tuotetta voisi hyödyntää leipomisen lisäksi”, Mirja Nikkari sanoo. Kuva: Timo Villanen"Vaikka olen helsinkiläinen, niin minulla on vahvat siteet Heinäveden Palokin kylän maisemiin, missä vietin mummolassani lähes poikkeuksetta lapsuuteni ja nuoruuteni kesät”, graafisena suunnittelijana toimiva Mirja ”Mimmu” Nikkari kertoo.
Mummolan maat olivat päässeet hieman villiintymään, kunnes Nikkari huomasi tilan niittyjen ja metsien tarjoamat mahdollisuudet. Kiinnostus suomalaisen luonnon tarjoamiin antimiin kehittyi pikku hiljaa. Alkuun yrttejä kerättiin omaan käyttöön, ja toisinaan pusseja tuli annetuksi lahjoina ystäville ja tuttaville.
"Sitten huomasin, että tästähän voisi saada jonkin verran sivutuloa, kun jalostaisi, tuotteistaisi ja pakkaisi luonnon antimia ihan myyntiin asti”, Nikkari toteaa.
Nikkarin metsämysli palkittiin vastikään vuoden artesaaniruokapakkauksestaan.
Siinä on paahdetun gluteenittoman kauran ohella ripaus lähialueen hunajaa sekä kuitu- ja ravinnepitoista männyn pettua ryyditettynä pakastekuivatuilla kuusenkerkillä ja koivun silmuilla. Kotimaiset pellavan ja hampun siemenet kruunaavat kokonaisuuden.
Tarve erittäin terveellisen Metsämyslin valmistamiseen oli todellinen, sillä olemassa olevat kaupan myslit eivät välttämättä enää ole terveystuotteita. Petun käyttö vuosisatojen saatossa on ollut yllättävän monipuolista eikä pettu suinkaan ole aina ollut pelkkää hätäruokaa.
Tuotteiden purkitus ja pussitus ovat toistaiseksi käsityötä. Kuva: Timo VillanenNikkari on huolestunut suomalaisten luontosuhteen rappeutumisesta. Tietämys lähiluonnon tarjoamista ruoka-aineista, mausteista ja rohdoksista on valitettavan heikolla tasolla.
Asia pitäisi Nikkarin mukaan ottaa mukaan jo peruskoulun opetusohjelmaan, jotta nuoret saisivat riittävän varhain sysäyksen luontosuhteensa tervehdyttämiseen. Useiden luonnonkasvien ravintokäyttö on nykyään harvinaista, vaikka ne ovat satoja vuosia olleet käytössä. Asia vaati uuden esille ottamisen.
"Minulla tämä muuttui harrastuksesta intohimoksi ja sitä kautta tuotteiksi asti. Valmistan vain sellaisia tuotteita, joita kaupasta ei saa”, Nikkari perustelee.
Mirja Nikkari kertoo olevansa huolissaan suomalaisten luontosuhteen rapautumisesta. Kuva: Timo VillanenVillitila pyörii toistaiseksi pelkästään Mirja Nikkarin varassa. Ainoastaan pettumäntyjen kaato on uskottu puolison vastuulle.
Kiireisin aika alkaa keväällä luonnon herätessä kukoistukseensa. Silmut, kerkät ja yrtit on pyrittävä keräämään mahdollisimman nuorina, jotta niiden aromi olisi paras mahdollinen. Lähes kaikki tuotteet menevät suoraan pakastearkkuihin odottamaan kuivattamista.
Kesän edetessä ja talven tullessa työ siirtyy enemmän sisätiloihin pakkaamoon ja kenties kurssien järjestämiseen. Nikkari kuivattaa valtaosan tuotteistaan pakastekuivurilla, joka antaa parhaan mahdollisen lopputuloksen maun ja terveellisyyden kannalta.
"Viennissä pakastekuivaus alkaa olla perusvaatimuksena”, Nikkari muistuttaa.
Nikkarin metsämysli palkittiin vuoden 2023 artesaaniruokapakkauksena. Kuva: Timo VillanenToistaiseksi Villitila on pärjännyt keskikokoisella pakastekuivurilla ja pienellä maustemyllyllä. Näihinkin investointeihin meni tosin noin 10 000 euroa. Tuotteiden pakkaus on puhtaasti käsityötä.
Nikkarilla on tuotannossa kolmisenkymmentä tuotetta. Jatkossa valikoimaa on pakko karsia. Ilman markkinointikokeilua ei kuitenkaan ole mahdollista selvittää, mikä tuotteista myy ja on taloudellisesti kannattava.
Ekologisia ja valmiita elintarvikepakkauksia Nikkari tilaa Suomesta tai EU-alueelta. Koska tuote-erät ovat pieniä, etiketit tulostetaan itse ja ne askarrellaan käsityönä pakkaukseen. Tähän mennessä pakkaaminen on tehty erä kerrallaan, kysynnän mukaan.
Nikkari kertoo, että pian on ratkaistava, ovatko isommat massat muutamalla tuoteperheellä tulevaisuuden suunta. Toinen vaihtoehto on pitää valikoima laajana, mutta pienempien määrien erikoistuotetasolla.
Villitilan tuotteita on myynnissä muun muassa Heinolan Heilassa, Valamon luostarissa ja useissa kesämyymälöissä. Varsinaista verkkokauppaa yrityksellä ei ole, mutta netissä esillä olevia tuotteita voi tilata suoraan valmistajalta joko puhelimitse tai sähköpostilla.
Monikäyttöinen siankärsämö
"Suosikkiyrtin nimeäminen on hankalaa, vähän kuin lempikirjan tai lempikappaleen mainitseminen. Mutta kaikesta huolimatta minun lempiyrttini on siankärsämö”, Mimmu Nikkari tunnustaa.
Siankärsämö kasvaa yleensä ihmistoiminnan muokkaamassa avoimessa ympäristössä. Vapaana siankärsämö kasvaa 20–70 senttiä korkeaksi, mutta leikatulla ja tallatulla nurmikolla sen lehdet kasvavat maanmyötäisesti.
Hyvien ominaisuuksien takia siankärsämöä on käytetty jo tuhansia vuosia sekä ruokana että rohtona. Siankärsämö on suoliston erinomainen tuki ja hoitaja. Se pitää limakalvoja kunnossa, edistää ruuansulatusta sekä hellii siinä sivussa myös maksaa. Siankärsämö vahvistaa immuniteettia ja hillitsee niin hiljaisia kuin akuutimpiakin tulehduksia. Siankärsämössä on runsaasti kuitua ja se on myös hyvä kalsiumin, kaliumin, seleenin ja magnesiumin lähde.
Siankärsämö on sen verran vahvan makuinen kasvi, että sen käyttö monien kohdalla rajoittuu mauste-, tee- ja rohtokäyttöön. Voimakkaan makuinen lehti on tosin nokkela lisä riista- ja kalaruokiin.
Tuoreena kasvi sopii mainiosti salaatteihin ja muihin tuoretuotteisiin. Omaan suolapurkkiin kannattaa hienontaa hieman siankärsämöä antamaan väriä ja makua ruokiin, joissa suolan puute tuntuu riivaavan. Kasvin lehtiä voi kerätä pitkin kesää, mutta kukat ja nuput kannattaa kerätä kukinnan alkuvaiheessa.
"Juon siankärsämöä teesekoituksissa, uutan sitä itsehoitotuotteeksi moniin vaivoihin. Myös kalan kastikkeessa siankärsämö on osuva valinta. Kotiapteekissani siankärsämö on ehdoton ykköskasvi”, Nikkari paljastaa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
