Hieskoivun kasvatus tuottoisinta metsätaloutta entisillä turvesoilla – yhdellä muulla tavalla voi ansaita vieläkin enemmän

Tässäkö entisen turvetuotantoalueen tulevaisuus? Kuva: Hanne Manelius

Turvetuotantoalueet kestävään käyttöön -hankkeessa arvioitiin Keski-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden jatkokäyttöä kannattavuuden sekä aluetalous- ja ympäristövaikutusten näkökulmasta.

Tuotannosta vapautuville turvesoille löytyy tulevaisuudessa useita mahdollisia jatkokäyttömuotoja. Selvityksen mukaan noin 2 400 hehtaaria alueista soveltuisi peltoviljelyyn ja yli 1 200 hehtaaria metsitykseen. Vetettävissä olevat alueet olisi luontevinta ennallistaa tai rakentaa kosteikoiksi.

Tarkastelussa olivat biokaasun, kuivikkeiden, kasvualustamateriaalien tai teollisuuden raaka-aineiden tuotantoon soveltuvat kasvit: nurmi, ruokohelpi, kuituhamppu, paju ja hieskoivu. Vaihtoehdoista hieskoivun kasvatus osoittautui kannattavimmaksi: se kasvaa hyvin suonpohjilla ja tuotantokustannukset ovat alhaiset.

”Hieskoivu voisi olla kilpailukykyinen raaka-aine biohiilen valmistukseen, mutta sadonkorjuu on mahdollista vasta parinkymmenen vuoden päästä”, kertoo hanketta koordinoinut Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistukija Paula Jylhä tiedotteessa.

”Maan vuokraaminen aurinkovoimahankkeille voi olla metsitystä tuottoisampaa jo melko alhaisella vuokratasolla.”

Ruokohelpi voisi olla kilpailukykyinen kuivikkeena tai kasvualustamateriaalina. Ruokohelvestä olisi myös mahdollista tuottaa biokaasua.

Turvetuotantoalueiden ennallistamisesta saattaa tulla taloudellisesti houkutteleva vaihtoehto hiilimarkkinoiden kehittyessä. Sillä voitaisiin jatkossa myös kompensoida ennallistamisasetuksen mukaista turvepeltojen vettämisvelvoitetta.

Hankkeen toteuttivat yhdessä Luken kanssa Geologian tutkimuskeskus, Centria-ammattikorkeakoulu ja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Keski-Pohjanmaan liitto rahoitti hanketta Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta.