Kannattaako klapeja kuskata takakontissa kaupunkiin? Näin paljon voit säästää sähkölaskussa polttamalla omia puita

Kasseissa on 60 kiloa koivupuuta. Poltettuna se korvaa noin 200 kilowattituntia sähköenergiaa. Kuva: Jaana Kankaanpää

Marketissa myytävän yhden virolaisen klapin hinta hipoo MT:n uutisen mukaan euroa. Pörssisähkön keskihinta on liikkunut joulukuun alussa 30 sentissä kilowattitunnilta.

Kun tilanne on tämä, kannattaako kuljettaa auton takakontissa omalta metsäpalstalta, mökiltä tai suvun maakuntametsästä klapeja kaupunkiin poltettavaksi, jos sinne on muutenkin ajoa?

Keskikokoisen perheauton tavaratilan koko on noin 600 litraa. Takapenkit kääntämällä tavaratila kasvaa jo puoleentoista kuutioon. Jos auton täyttäisi lattiasta kattoon kuivilla koivuklapeilla, lasti painaisi yli 600 kiloa.

Se mahtuisi kyllä useimpien autojen kantavuuden rajoihin, mutta moinen kiinnittämätön lasti olisi äkkijarrutuksessa vaarallinen kolaritilanteesta puhumattakaan.

Ehkä paras on lastata klapit takapenkkien avautuvaan noin 600 litran tavaratilaan. Sinne mahtuu kaksi jättisäkkiä klapeja tiukasti niin, että lasti ei juuri pääse liikkumaan, joskin sielläkin se kannattaa mahdollisuuksien mukaan kiinnittää.

Kannattaaako puuta tuoda maalta takakontissa kaupunkiin? Kaksi kassia koivuklapeja mahtuu vielä hyvin takakonttiin. Kuva: Jaana Kankaanpää

Polypropeenimuovista kudottuun 90 litran säilytyskassiin uppoaa noin 30 kiloa klapeja. Perheauton tavaratilaan kasseja mahtuu helposti kaksi, jolloin kyydissä on 60 kiloa kuivaa polttopuuta.

Kilossa polttokuivaa koivua on energiaa 4,15 kWh. Se tarkoittaa, että takakontissa kaupunkiasunnon lämmitykseen siirtyy 250 kWh puihin sidottua lämpöenergiaa.

Kaikki klapikuorman sisältämä lämpö ei kuitenkaan päädy lämmitykseen. Osa siitä karkaa piipun kautta harakoille. Kuinka paljon, riippuu tulisijan hyötysuhteesta. Varaava takka ottaa talteen lämmöstä helposti 80 prosenttia.

Jos auton kyydissä kuljetettu 60 kilon puumäärä poltetaan suoralla sähkölämmityksellä varustetun talon takassa, sen voi laskea korvaavan lämmitykseen käytettävää sähköä noin 200 kilowattituntia.

Varaavan tulisijan hyötysuhde on hyvinkin 80 prosentin luokkaa.  Kuva: Markku Vuorikari

Rahaksi muutettuna tuo energiamäärä olisi joulukuun alun keskimääräisellä 30 sentin pörssisähkön hinnalla noin 60 euroa.

Jos huomioon otetaan sähkövero ja siirtomaksu, summa kasvaa vielä suuremmaksi. 200 kilowattituntia kuluttava maksaa käyttämästään energiasta sähköveroa 5,58 euroa. Siihen päälle tuleva siirtomaksu vaihtelee eri yhtiöllä. Esimerkiksi Helsingissä kaupungin energiayhtiö Helen verottaa 200 kilowattitunnin siirrosta verkossaan 5,18 euroa.

Klapien polton tuottama 200 kilowattitunnin säästö sähkönkulutukseen leikkaa esimerkiksi Helsingissä sähkön siirron ja käytön oheiskuluja noin 11 euroa. Kun ne lisätään joulukuun pörssisähkön keskihintaan, sähkölasku pienenee yhteensä noin 70 euroa.

Sähkö ei liiku ilmaiseksi verkossa. Sähkön kulutuksen vähentäminen puuta polttamalla leikkaa myös siirtomaksuja ja veroa. Kuva: Mikko Törmänen

Kiinteälle sähkösopimukselle melko tyypillisellä kahdeksan sentin sähköhinnalla klapien poltolla saatu säästö olisi ollut 26 euroa.

Käytännössä säästö olisi tätäkin hieman suurempi, sillä puulämmityksellä voidaan leikata sähkön siirron tehomaksua, joka lasketaan takautuvasti tuntikohtaisten huippukulutusten perusteella.

Klapit eivät kuitenkaan ole liikkuneet aivan ilmaiseksi maalta kaupunkiin. Lisämassa tavaratilassa on nostanut auton polttoaineen kulutusta. Kuinka paljon, tarkkaa lukemaa on vaikea antaa. Se riippuu autosta ja ajotavasta enemmän kuin takakontin lastista.

Klapit takakontissa lisäävät polttoaineen kulutusta. Lisäys on kuitenkin lähes olematon. Kuva: Sanne Katainen

Jotain voidaan kuitenkin arvioida. Nyrkkisääntö on, että isossa autossa 60 kilon lisäpaino vaikuttaa vähemmän polttoaineen kulutukseen kuin pienessä. Samoin käyttövoimana diesel on painon lisäykselle tunnottomampi. Taajama-ajon kilometrit lisäävät kulutusta, tasaisessa vauhdissa ero on pieni.

Tekoälysovellus Chat GPT:n mukaan 60 kilon painonlisäys tavaratilassa kasvattaa henkilöauton polttoaineen kulutusta yhden-kahden prosentin verran. Keskimääräisen kuusi litraa kuluttavan auton kohdalla tämä tarkoittaisi 0,12 desilitraa sadalla kilometrillä.

Aihetta myös selvittäneen Kanadan luonnonvarainstituutin laskelman perusteella 60 kilon lisäpaino lisäisi polttoaineen taajama- ja maantieajon yhdistettyä kulutusta 0,2 litraa jokaista ajettua sataa kilometriä kohti.

Johonkin haarukkaan näin päästään. Tulos on, että kahden euron polttoaineen litrahinnalla halkolastin tuominen 100 kilometrin päästä kasvattaa matkakuluja 24–40 senttiä.

Painon lisääminen kasvattaa myös hieman renkaiden kulumista. Vaikutus on kuitenkin niin vähäinen, että sitä ei kannata laskuissa ottaa huomioon.

Lopputulos on, että puiden kuljettaminen takakontissa lisää polttoainekuluja alle euron sataa kilometriä kohti.

Sähkölaskua kahden klapisäkin tuominen auton takakontissa leikkaa 26–70 euroa, jos klapeille ei lasketa hintaa ja ajolle on muitakin syitä kuin puiden haku.

Lämmityskauden aikana kaksi kertaa kuukaudessa tuodulla 60 kilon polttopuulastilla säästö olisi jo lähes 1 000 euroa. Jos tuon rahamäärän aikoo tienata ylimääräisellä työllä tai palkankorotuksella, niin keskimääräisen suomalaisen palkansaajan tuloveroasteella ansiotuloja pitäisi kasvattaa lähes 2 000 euroa vuodessa.