MTK: Metsäasioista voimakas vastakkainasettelu hallituksen sisällä – metsätalouteen suhtautuu myönteisesti kolme puoluetta

Metsätutkan tulokset haastavat puolueet pohtimaan suhdettaan metsäasioihin, näkee MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola. Kuva: Petteri Kivimäki

Kuva: Jukka Pasonen

MT:n Metsätutka-kyselyn perusteella metsätalouteen myönteisesti suhtautuvien puolueiden lista supistuu kolmeen. Metsänomistajien luottamus metsäasioissa keskittyy lähinnä keskustaan ja sen lisäksi kokoomukseen ja perussuomalaisiin.

"Tulos kertoo mielestäni siitä, että hallituksen sisällä on ollut voimakasta vastakkainasettelua juuri metsien käyttöön ja hakkuiden määrään liittyvissä kysymyksissä", arvioi MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.

Tiirolan mukaan Keskusta on selvästi onnistunut metsäviestinnässään. Se nähdään puolueena, joka puolustaa omistusoikeutta, edistää biotaloutta ja haluaa metsäinvestointeja Suomeen.

"Kokoomuksen osalta meppi Petri Sarvamaan työ nostaa tätä vaikutelmaa, mutta toisaalta Sirpa Pietikäisen ja entisen puheenjohtaja Pertti Salolaisen toimet taas vähentävät luottamusta."

Muihin puolueisiin eivät metsäasioissa näyttäisi täysin luottavan edes puolueiden omat kannattajat. Tulos haastaa Tiirolan mukaan kyseiset puolueet miettimään suhtautumista metsäkysymyksiin.

”Metsänomistajia on paljon. Heissä on suuri kannattajapotentiaali”, Tiirola muistuttaa.

Tämänvuotisen kyselyn tulokset antavat asiasta vielä selvemmän kuvan kuin vuosi sitten. Tuolloin viidennes vastanneista ei osannut nimetä metsätalouteen suopeimmin suhtautuvia puolueita. Nyt epätietoisten määrä oli pudonnut 12 prosenttiin.

Tuon lisäksi kummassakin kyselyssä neljä metsänomistajaa sadasta oli sitä mieltä, että yksikään puolue ei suhtaudu metsäasioihin riittävän myönteisesti.

Aktiiviviljelijöistä keskustaan metsäasioissa luotti 87, kokoomukseen 47 ja perussuomalaisiin 29 prosenttia. Palkansaajilla vastaavat luvut olivat keskustalle 80, kokoomukselle 28 ja perussuomalaisille 18 prosenttia.

Muiden puolueiden kannatus pyöri virhemarginaalin sisällä.

Nais- ja miesmetsänomistajien välinen ero korostui suhtautumisessa perussuomalaisiin ja vihreisiin. Perussuomalaiset keräsivät metsänomistajista kannatusta lähinnä miehiltä. Vastaavasti vihreät nauttivat naisten suosioita.

"Perussuomalaiset ovat nousussa, mutta selvästi heidän linjauksistaan ei ole laajempaa kokemusta", sanoo Tiirola.

Keskustan suopean suhtautumisen metsäasioihin myönsivät myös muiden puolueiden kannattajat. Kaikki tai lähes kaikki kokoomuksen ja ruotsalaisen kansanpuolueen kannattajat pitivät keskustaa metsäasioihin myönteisesti suhtautuvana puolueena.

Siltä osin vastavuoroisuus jäi toteutumatta. Keskustaa metsämyönteisenä pitävistä metsänomistajista alle puolet eli 44 prosenttia piti myös kokoomusta metsäasioihin myönteisesti suhtautuvana puolueena.

Keskustan ylivoima Metsätutka-kyselyn tuloksissa selittyy ainakin osin metsänomistajarakenteella. Suomalainen Metsänomistaja 2020 -tutkimuksen mukaan keskimääräinen metsänomistaja on 62-vuotias mies, joka asuu maaseutumaisessa ympäristössä.

Se ei missään nimessä ole koko kuva metsänomistajista. Metsänomistajat kattavat koko suomalaisten kirjon.

Kyseisen tutkimuksen yllätyksiin kuului silti, että metsänomistajien kaupunkilaistuminen on ollut oletettua hitaampaa. Ja vielä niin, että suurella osalla kaupunkilaismetsänomistajistakin on edelleen juuret maalla.

Vaikka entistä harvempi metsänomistaja on varsinainen viljelijä, noilla reunaehdoilla keskusta rajautuu edelleen luonnolliseksi vaihtoehdoksi suurelle osalle metsänomistajista.

MT kysyi Metsätutkassa "metsätalouteen myönteisesti suhtautuvia puolueita". Kantar TNS Agrin toteuttamaan kyselyyn vastasi 550 metsänomistajaa. Virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä.