Miten susilupien siirtyminen kuntiin onnistuisi? "Päätöksenteko voisi pirstaloitua"

Kuvituskuva Ähtärin eläinpuistosta. Kuva: Petteri Kivimäki

Päätösvalta sutta koskevista poikkeusluvista haluttaisiin kunnille. Siirtämisen kannalla oli MT:n teettämässä kyselyssä maaseutumaisten kuntien vastaajista lähes kolme neljästä.

Mutta olisiko lupakäsittely mahdollista siirtää kunnille? Tällä hetkellä poikkeuslupien käsittely on säädetty riistahallintolailla Suomen riistakeskukselle.

"Eduskunta voi valtioneuvoston esityksestä säätää sinällään toisinkin jolloin päätöksiä tekisi joku muu toimija", sanoo Suomen riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen.

Kun päätösten käsittely aikanaan osoitettiin riistakeskukselle, eduskunnan perustuslakivaliokunta linjasi, että tehtävien hoitaminen riippumattomasti on tärkeää. Tärkeänä pidettiin myös ratkaisukäytäntöjen yhtenäisyyttä pirstaleisuuden sijaan.

"Jos jokainen kunta tekisi omat ratkaisunsa, voisi päätöksenteko pirstaloitua"

Härkönen huomauttaa, että riippumatta siitä, mikä taho poikkeuslupapäätöksistä päättää, päättäjää sitoo sama lainsäädäntö. Eli erityisesti luontodirektiivin velvoitteet sekä olemassa oleva EU- ja kansallinen oikeuskäytäntö. Päätöksistä on myös voitava valittaa nykyisen käytännön mukaisesti.

Esimerkiksi luontojärjestöjen valitusoikeus juontaa juurensa kansainväliseen Århusin sopimukseen, joka koskee luonnonsuojeluasioita.

Kunta voi toki jo nyt olla luvanhakija, kuten mikä tahansa muukin yhteisö. Jos luvanhakijan on yhteisö, sen on nimettävä kuitenkin yksi yhteyshenkilö.

Lue lisää:

MT-kysely: Maalla halutaan susien kaatoluvat käsiteltäviksi kuntiin