Suomalaisella metsänhoidolla voidaan turvata sekä monimuotoisuus, hiilensidonta että talousmetsien tuotto, korostaa Tero Pitkämäki. Kuva: Johannes Tervo
Tero Pitkämäki vaihtoi keihään moottorisahaan ja perusti metsänhoitoyrityksen yhdessä Antti Ruuskasen kanssa
Tero Pitkämäki valmentaa keihäslupausta kohti olympialaisia ja on osakkaana metsänhoitopalveluja tarjoavassa yrityksessä. Yrittäjyyden haasteet ja itsenäisyys sopivat huippu-urheilijalle, hän sanoo.
Yrittäjyys muistuttaa Tero Pitkämäen mukaan monin tavoin huippu-urheilua. ”Molemmissa pitää löytyä halua ja rohkeutta kehittyä sekä tehdä pitkäjänteistä työtä yhteistyökumppaneiden kanssa”, hän sanoo. Kuva: Johannes TervoRohkeus visioida tavoitteet ja analyyttinen riskinottokyky niiden saavuttamiseksi yhdistävät menestyvää huippu-urheilijaa ja yrittäjää, sanoo Ilmajoella asuva keihäänheiton moninkertainen arvokisamitalisti Tero Pitkämäki.
Hän siirtyi urheilu-uransa jälkeen metsäalan yrittäjäksi yhdessä toisen keihäsmestarin, Antti Ruuskasen, kanssa.
”Antti vitsaili jossakin haastattelussa sponsorisopimukseeni viitaten, että minulla on Ponssen logo, mutta hänelläpä on Ponssen moto. Ajatus yhteisestä metsänhoitopalveluja tarjoavasta yrityksestä lähti siitä mutta pohjautuu pitkään ystävyyteen ja yhteiseen kiinnostukseen metsätaloutta kohtaan”, Pitkämäki kertoo.
Yrittäjyys muistuttaa hänen mukaansa monin tavoin huippu-urheilua.
”Molemmissa pitää löytyä halua ja rohkeutta kehittyä sekä tehdä pitkäjänteistä työtä yhteistyökumppaneiden kanssa. Paineensietokykykin on tullut testattua, en ihan pienistä hätkähdä”, hän pohtii.
Miehet perustivat kolme osakasta työllistävän yrityksensä vuonna 2021.
”Metsäkoneurakointia tarjotaan Pohjois-Savon alueella, Antti vastaa siitä puolesta veljensä kanssa. Itse vastaan ympäri maan ilmasta käsin tehtävästä metsälannoituksesta”, Pitkämäki kertoo.
Pitkämäki uskoo metsälannoituksen kysynnän kasvavan, kun hiilinielujen kasvua pyritään tehostamaan.
”Lämpölaitosten tuhkaan liittyvistä saatavuushaasteista päästään, kun aloitamme uuden kotimaisen yhteistyökumppanin kanssa teollisuuden sivuvirroista valmistettavan lannoitteen levitykset.”
Yrityksellä on tällä hetkellä yksi harvesteri ja ajokone. Toisen koneketjun hankinta on suunnitelmissa. Lisäksi yritys ostaa ja välittää metsää.
”Myös ennakkoraivauksia on jonkin verran tehty. Metsuripalvelujen lisäämistä on mietitty, mutta hyvät tekijät ovat nykyään harvassa.”
Tero Pitkämäki uskoo metsäalan tulevaisuuteen. ”Meillä on luotto siihen, että palveluiden kysyntä tulee kasvamaan”, hän toteaa. Kuva: Johannes TervoPitkämäki on koulutukseltaan sähköinsinööri, mutta kiinnostus metsänhoitoon vei alan pariin. Metsällä on ollut miehen elämässä aina tärkeä merkitys.
”Lapsuudessa metsä oli leikkipaikka, jossa rakennettiin naapuruston poikien kanssa majoja ja kiipeiltiin puissa. Metsätyöt tulivat nuorena tutuksi, kun kuljin isän kanssa polttopuusavotalla. Metsä on aina ollut myös rauhoittumisen paikka, jonne on ollut hyvä vetäytyä kisakauden päätteeksi lataamaan akkuja”, hän kuvaa.
”Ilmajoen kunnalta vuonna 2015 saamani metsäpalsta herätti kiinnostuksen perehtyä metsänhoitoon ja alaan laajemmin. Hankin raivaussahan, ja taimikonhoidosta aloitin.”
Suomessa vellova metsäkeskustelu mietityttää yrittäjää, mutta uskoa metsäalan tulevaisuuteen se ei horjuta.
”Hoitamattomina metsät menettävät arvonsa. Jos metsänomistajalla ei ole mielenkiintoa metsiensä hoitoon, on parempi myydä ne jollekin asiasta kiinnostuneelle. Meillä on luotto siihen, että palveluiden kysyntä tulee kasvamaan.”
Pitkämäen mielestä metsien hoidossa pitää luottaa suomalaiseen ammattitaitoon, jota on meillä vuosikymmeniä toteutettu tuloksekkaasti.
”Metsäkeskustelusta on unohtunut järkevä metsänhoito. Suomalaisella metsänhoidolla voidaan turvata sekä monimuotoisuus, hiilensidonta että talousmetsien tuotto. Pitää nähdä kaikki nämä sektorit, eikä tuijottaa vain yhtä näkökulmaa.”
Meillä on useita nuoria heittäjiä, joiden uralla odotukset ovat korkealla.
Pitkämäki urheilee edelleen aktiivisesti. Liikunnallisen perheen 8-, 6- ja 3-vuotiaat lapset harrastavat lajeja painista hiihtoon, vanhempien esimerkistä. Pitkämäen esikoisella on keihäänheitossa nimissään ikäluokkansa epävirallinen Suomen ennätys.
”Pojasta näkee, että hän oppii lajin luontaisesti helposti. Kannustan kuitenkin lapsia liikkumaan monipuolisesti, kuten itsekin isäni ohjauksessa tein.”
Keihäänheitto on edelleen osa mestarin elämää, nyt valmentajan roolissa.
”Lajivalmentajan tehtävästä luovuttuani pystyn keskittymään täysin Oliver Helanderin valmentamiseen. Meillä on selkeänä päämääränä Pariisin olympialaiset. Tavoitteet on asetettu korkealle.”
Keihäänheitolta voidaan Pitkämäen mukaan odottaa lähivuosina paljon.
”Suomalaisten menestystä ovat viime vuosina rajoittaneet erityisesti loukkaantumiset. Meillä on useita nuoria heittäjiä, joiden uralla odotukset ovat korkealla.”
Tero Pitkämäki
Syntynyt vuonna 1982 Ilmajoella.
Keihäänheiton olympiamitalisti ja maailmanmestari, arvokisamitaleiden määrällä mitattuna menestynein suomalainen keihäänheittäjä.
Perheeseen kuuluvat puoliso Niina Kelo ja kolme lasta.
Perusti vuonna 2021 keihäänheittäjä Antti Ruuskasen kanssa metsänhoitopalveluyrityksen Pitkämäki & Ruuskanen Forest Oy:n
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
