Venäjä viidenneksi suurinpelletintuottaja maailmassa

Venäjällä on hyvin vähän erikoistunutta satamainfrastruktuuria pellettien vientiä varten. Se on tuotannon pullonkaula. Kuva Vapon suljetulta pellettitehtaalta Kaskisista. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkisto

Venäläistä pellettiä viedään eurooppalaiselle teollisuudelle, sillä yksityisten kuluttajien pellettimarkkinoita hallitsevat paikalliset tuottajat, kertoo Pöyry Management Consultingin konsultti Aleksei Bestšastnov venäläisessä aikakauslehdessä Expertissä.

Lehti julkaisi Venäjän pellettiteollisuuden tilanteesta tilannekatsauksen, jonka Idän metsätieto -palvelu on suomentanut.

Research Techartin arvion mukaan Venäjältä viedyn puupelletin määrä oli noin 880 000 tonnia vuonna 2011. Tärkeimmät vientimaat vuosina 2010 ja 2011 olivat Tanska ja Ruotsi.

Maailman neljä suurinta pelletintuottajamaata ovat Ruotsi, Saksa, Kanada ja Yhdysvallat. Ne kaikki tuottavat Venäjää enemmän pellettejä.

Pellettituotannon kasvuun Venäjällä ei uskota, sillä kotimaan kysyntä on vaatimatonta, kirjoittaa aikakauslehti Expert. Myönteisimpien ennusteiden mukaan puupellettien käyttö Venäjällä kasvaa vuoteen 2015 mennessä noin 350 000 tonniin.

”Venäjältä puuttuvat teollisuuden pellettimarkkinat, ja sellaiset syntyvät vain valtion tukiaisilla.”

Kaasu on edelleen olennaisesti pellettejä halvempaa. Pellettien pääasiallinen käyttäjä on yksityinen sektori, joka sekään ei kiirehdi eroon halvoista ja tutuista polttopuista.

Maksukykyisiä pellettien ostajia ovat esimerkiksi kesämökkiläiset megalopolien, kuten Moskovan, ympäristössä. Tämä näkyy myös hinnoissa.

Pietarin vientisatamassa tonni pellettiä tuottajalta maksaa noin 100 euroa, kun Moskovassa pieni- ja keskikokoinen tukkuerä pellettiä maksaa noin 200 euroa.

Vuoteen 2011 mennessä Venäjällä oli yli 200 pellettitehdasta. Tehtaiden yhteenlaskettu kapasiteetti on useiden arvioiden mukaan jopa 3 miljoonaa tonnia vuodessa, mutta todellisuudessa tuotanto yltää vain miljoonaan tonniin.

Vaikka toimivia pellettitehtaita on näennäisesti monta, niin tosiasiassa kymmenen suurinta yritystä tuottaa yli 75 prosenttia kaikista pellettituotteista. Kaksi kolmesta tuotantolaitoksesta seisoo tai toimii kausiluontoisesti.

Kilpailuille vientimarkkinoille pääsevät vain isot toimijat, jotka pystyvät takaamaan suuret ja tasalaatuiset kertaerät tarkasti määräajassa.

Lisäksi venäläisten pellettien pääasialliset käyttäjät Euroopan markkinoilla, eli suuret energiayhtiöt, pyrkivät hankkimaan pellettinsä muutamilta luotettavilta toimittajilta.

Riippumattomien pellettituottajien ongelmaksi jää raaka-aineen puute ja toimitusten kausiluontoisuus. Pienet ja keskisuuret yritykset joutuvat turvautumaan spot-markkinoihin, joilla hinnat ovat 10–15 prosenttia suoria toimitussopimuksia alhaisempia.

SARI PENTTINEN

Avaa artikkelin PDF