EU:n toiminta torjunta-aineiden suhteen on jakomielistä – se vaatii ympäristöystävällisiä menetelmiä mutta tekee kaikkensa estääkseen niiden kehittämisen
Biologisten torjunta-aineiden lupamenettely on liian hidas.Maaseudun Tulevaisuudessa oli juttu (21.11.), jossa käsiteltiin EU:n suhtautumista urean käyttöön juurikäävän torjunnassa. Siinä parlamentin ympäristövaliokunnan pääneuvottelija kysyi, kuka haluaa maataloudessa käytettäviä myrkkyjä elintarvikeketjuunsa ja kehoonsa. Vastaus on, että ei kukaan.
Suomessa juurikäävän torjuntaan käytetty urea ei kuitenkaan ole myrkky vaan myös lannoitteena käytetty luonnollinen orgaaninen aine. Eikä sen käyttöä tulisi rajoittaa ainakaan edellä mainitulla syyllä, minkä pääneuvottelijakin näytti ymmärtävän.
Tapaus liittyy EU:n tahtoon päästä maa- ja metsätaloudessa eroon kemiallisista torjunta-aineista joko tuotantotapoja muuttamalla tai kehittämällä myrkkyjen tilalle biologisia vaihtoehtoja.
Oma tutkimusryhmäni on kehittänyt kaksi biologista torjunta-ainemenetelmää, joissa hyödynnetään purppuranahakkasientä vesakoiden ja viruksia juurikäävän torjuntaan. Lisäksi olemme jalostaneet nykyistä tehokkaammin juurikääpää torjuvan harmaaorvakkakannan.
Käytettävissä olevan tutkimustiedon perusteella kaikki edellä mainitut biologiset torjunta-aineet ovat toimivia, mutta siitä huolimatta yhtäkään niistä ei ole viety käytäntöön.
Syynä ei kuitenkaan ole ollut kiinnostuksen puute, vaan EU:n lainsäädäntö, jossa biologisille torjunta-aineille asetetaan samanlaiset selvitysvaatimukset kuin kemiallisille yhdisteille, vaikka tarvittavan tiedon kerääminen ensin mainituille on oleellisesti hankalampaa kuin myrkyille ja osin myös käytännössä irrelevanttia. Lisäksi hakemusten käsittelyaika EU-byrokratian rattaissa on käsittämättömän hidasta.
Näiden seikkojen seurauksena biologisten torjunta-aineiden tuoteaihioiden rekisteröinti on niin hidasta ja kallista, etteivät mahdolliset kaupallistajat tartu helposti uusiin innovaatioihin.
Toisin sanoen EU:n toiminta torjunta-aineiden suhteen on jakomielistä. Yhtäältä se vaatii ympäristöystävällisiä menetelmiä ja toisaalta se tekee kaikkensa estääkseen niiden kehittämisen. Siksi kysyn, olisiko maamme EU:ssa vaikuttavilla poliitikoilla tahtoa korjata edellä kuvaamani ongelma?
Jarkko Hantula
metsäpatologian professori
Vantaa
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat







