Maanomistajien ja WWF:n vesistöyhteistyö Länsi-Uudellamaalla sai jatkoa – rohkaisevien tulosten opit tarkoitus viedä myös Varsinais-Suomeen
Tuoreen VALUTA 3-hankkeen tavoitteena on WWF:n mukaan toteuttaa Länsi-Uudenmaan alueella konkreettisia vesienhallintaratkaisuja. Ratkaisut tehdään yhdessä yksityisten maanomistajien kanssa.WFF:n ja maanomistajien yhteistyö Länsi-Uudenmaan vesistöjen tilan parantamiseksi sai kesän alussa käynnistetyn VALUTA 3 -hankkeen myötä jatkoa, kertoo WWF tiedotteessaan.
Tuoreessa hankkeessa edistetään järjetön mukaan maa- ja metsätalouden vesienhallintaa, minkä avulla pyritään hillitsemään tulvia, vesistöjen rehevöitymistä ja edistämään luonnon monimuotoisuutta.
VALUTA 3-hankkeen tavoitteena on toteuttaa Länsi-Uudenmaan alueella konkreettisia vesienhallintaratkaisuja. Ratkaisut tehdään yhdessä yksityisten maanomistajien kanssa.
Konkreettisia vesienhallintaratkaisuja ovat WWF:n mukaan muun muassa kosteikot, pohjakynnykset, kaksitasouomat sekä laskeutusaltaat. Näiden avulla pyritään vähentämään sekä alueiden tulvimista että ravinne- ja kiintoainevalumien määrää WWF kertoo tiedotteessa.
Hanketoiminta jatkuu syksyyn 2026 asti.
WWF:n mukaan ilmastonmuutoksen myötä yleistyvien rankkasateiden vuoksi peltojen tulviminen on yhä tavallisempaa. Ilmiön taustalla ovat Suomessa ajan saatossa tehdyt ojitukset ja uomien suoristukset, sekä kosteikkojen kuivatukset.
”Tulvimista tapahtuu myös pitkien talvisadekausien aikaan. Pelloilla seisova tulvavesi huuhtoo ravinteita ja kiintoaineita vesistöihin, joista ne lopulta päätyvät järviin ja Itämereen”, järjestön tiedotteessa kerrotaan.
Ravinteiden aiheuttama rehevöityminen näkyy WWF: n mukaan veden tummumisena ja samentumisena, vesistöjen umpeenkasvuna ja levien massaesiintyminä. Ravinteiden runsaan määrän myötä rehevöityneissä vesistöissä esiintyy esimerkiksi sinilevää.
”Kosteikot tarjoavat rankkasateiden aikaan vedelle tilan, johon kerääntyä, ja toisaalta kuivina hellekausina ne toimivat vesivarastoina”, kertoo VALUTA 3-hankkeen koordinaattori ja WWF:n suojeluasiantuntija Viivi Kaasonen.
”Kosteikot luovat myös uusia elinympäristöjä esimerkiksi vesilinnuille, joille ne toimivat levähdys- ja ruokailupaikkoina.”
Kaasonen pitää erittäin positiivisena sitä, että Länsi-Uudeltamaalta saatuja oppeja ja hyviä käytänteitä voidaan nyt hyödyntää myös Varsinais-Suomen toiminnassa.
VALUTA 3-hankkeen sisarhanke Varsinais-Suomessa käynnistyi kesän alussa. Hanke kestää vuoden 2026 alkutalveen saakka. Sen tavoitteena on Kaasosen mukaan sekä rakentaa vesienhallintaratkaisuja ja toteuttaa ennallistamistoimenpiteitä, että innostaa maanomistajia Varsinais-Suomessa tekemään konkreettisia toimia vesistöjen hyvän tilan palauttamiseksi.
”Yhteistyö maanomistajien kanssa Länsi-Uudellamaalla on ollut rohkaisevaa, ja uskon, että myös Varsinais-Suomessa päästään hyviin tuloksiin”, Kaasonen kertoo.
WWF on toteuttanut Länsi-Uudellemaalle vuosien saatossa kymmeniä vesienhallintaratkaisuja. Kesän 2024 aikana Siuntionjoen valuma-alueelle valmistuu yksi Suomen laajimpia kohteita, kun valmiiksi saadaan yhteensä neljä kilometriä pitkä kaksitasouoma.
Siinä missä tavallinen uoma voi lämpimällä ja kuivalla säällä kasvaa helposti umpeen, kaksitasouomien avulla tulvavedelle annetaan väliaikaista varastoitumistilaa. Tällöin vesi kerääntyy peltojen sijaan uoman tulvatasanteelle, ja veden laskeutuessa ravinne- ja kiintoainejäämät imeytyvät maaperään ja kasvillisuuteen.
”Ympäristön lisäksi myös viljelijät hyötyvät siitä, etteivät arvokkaat ravinteet huuhtoudu tulvaveden mukana ojia pitkin vesistöihin”, WWF kertoo tiedotteessa.
Yhteistyökumppaneina vesienhallintakohteiden rahoituksessa ja toteutuksessa ovat Kaarinan kaupunki, Paimionjoki-yhdistys ry ja Valonia. Hankealueeseen kuuluu lisäksi Saaristomeren valuma-alueelle sijoittuvat Tarvasjoki ja Hepojoki.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat









