Marttojen metsävuoden painopisteet olisivat voineet olla toisenlaiset
Marttaliitto kannusti metsänomistajia luopumaan avohakkuista, mutta se olisi voinut myös muistuttaa metsien taloudellisesta merkityksestä kotitalouksille, kirjoittaa Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen.
”Kunnianosoituksena menneiden naispolvien ponnisteluille järjestö voisi neuvoa jäsenilleen polttopuiden tekemistä”, Mari Ikonen kirjoittaa. Kuva: Johannes Wiehn27.1.202510:30
Marttaliitto täytti viime vuonna 125 vuotta, ja juhlavuoden teemaksi järjestö nosti suomalaiset metsät. Äitini, mummoni, kummitätini ja anoppini olivat aktiivisia marttoja, joten siitäkin syystä seurasin kiinnostuneena, miten teemavuosi näkyi liiton toiminnassa.
Helmikuussa järjestö kertoi olevansa mukana Luontoliiton kevätseurannassa. Huhtikuussa liiton vuosikokous vaati luonnon virkistyskäytön turvaamista. Kesäkuussa martat keskustelivat SuomiAreenassa metsistä stressinhallinnan perustana. Syyskuussa järjestössä vietettiin sieniviikkoja, ja marraskuussa Martat ja WWF Suomi rohkaisivat metsänomistajia luopumaan avohakkuista.
Näkyvimmän metsäkampanjansa Marttaliitto avasi toukokuussa 2023, kun se alkoi kerätä Luonnonperintösäätiön kanssa varoja marttojen nimikkometsälle. Rahaa kertyi yli 100 000 euroa, ja nyt sillä on ostettu Iitistä suojeltavaksi kymmenen hehtaarin Marttametsä.
Luonnonperintösäätiö tekee hienoa työtä, ja meidän on syytä toivottaa Marttametsälle terveyttä ja pitkää ikää. Tarjotkoon se mielenrauhaa lukuisille kulkijoille. Pysytelkööt Kaakkois-Suomen kirjanpainajat poissa sen kuusista.
Martat on kotitalousneuvontaa antava kansalaisjärjestö, joten sen metsävuoden painopisteet olisivat voineet olla myös toisenlaisia. Ensimmäisenä mieleen tulee marjastus, perinteikäs ja nykyään myös erittäin ajankohtainen metsien käyttömuoto.
Muidenkin kansalaisjärjestöjen soisi kannustavan perheitä marjametsään vaikkapa Kymmenen litran kampanjalla. Martat voisivat jakaa marjojen ja sienien säilöntävinkkejä kellarittomille kotitalouksille.
Kunnianosoituksena menneiden naispolvien ponnisteluille järjestö voisi neuvoa jäsenilleen polttopuiden tekemistä samoin kuin luonnonkasvien ja voikukanjuurien keruuta ja käsittelyä. Marttailloissa voisi keskustella energiahuoltovarmuudesta ja maistella itse tehtyä yrttiteetä tai kahvinkorviketta.
Kansalaisjärjestön rooliin voisi perustellusti kuulua myös se, että se muistuttaa metsien taloudellisesta merkityksestä kotitalouksille.
Naispuoliset metsänomistajat solmivat vähemmän puukauppoja kuin miespuoliset. Silloin, kun se johtuu metsänomistajan tietoisesta suojelutavoitteesta, siihen ei kenelläkään ole nokan koputtamista. Jos se taas johtuu epävarmuudesta, asiallinen tieto ja sisarellinen vertaistuki saattaisivat olla paikallaan.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
