Salametsästäjä joutuu Suomessa oikeuteen vain harvoin

Luvallisessa pyynnissä sattuneiden virheiden lisäksi yleinen tapaus on sellainen, jossa lähinnä pienriistaa on ammuttu tiealueelta, ajoneuvosta tai läheltä ajoneuvoa. Kuvituskuvaa. Kuva: Lari Lievonen

Salametsästäjä joutuu oikeuteen vain harvoin Suomessa, selviää STT:n läpikäymästä tuomioistuinten aineistosta.

Oikeuteen etenee aineiston perusteella yleisimmin tapaus, jossa metsästäjä ampuu vahingossa naarashirven, jota seuraa alle vuoden ikäinen jälkeläinen tai erehtyy lajintunnistuksessa. Varsinaisista salakaadoista on käyty oikeutta vain muutaman kerran kolmessa vuodessa.

STT tilasi kaikista käräjäoikeuksista viimeisen kolmen vuoden ajalta kaikki tuomiot, joissa vastaajaa oli syytetty metsästysrikoksesta tai törkeästä metsästysrikoksesta. Tuomioita annettiin yhteensä 125, joista STT:lle lähetettiin 104 tuomiota.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojola kertoo, että esimerkiksi karhun ja hirven osalta salametsästys on merkitykseltään vähäistä. Kojolan mukaan susi poikkeaa hirvestä ja karhusta siten, että sillä ei ole samanlaista saalisarvoa. Sudet kuitenkin tappavat metsästyskoiria ja muita koti- tai tuotantoeläimiä.

"Meillä on vahva koirametsästyksen kulttuuri ja koirat koetaan perheenjäseniksi. Kun koira joutuu suden uhriksi, se voi aiheuttaa voimakkaita tunteita", Kojola kertoo.

Kojola arvioi susikannan tällä hetkellä kahden ja kolmensadan yksilön välille. Kanta on kasvanut viime vuosina maltillisesti.

"Susikannan kehitystrendit kertovat siitä, että kanta ei ole kasvanut sillä tavalla, kun lajille on ominaista. Vuosivaihtelu on kova, mutta pahimpina vuosina on arvioitu kymmenien yksilöiden joutuneen salametsästyksen uhriksi. Tarkempi analyysi pannoitetuista susista on tuonut esille sen, että laiton pyynti on ollut 2000-luvulla tärkein yksittäinen kuolinsyy."

Riistakeskuksen tilaaman toukokuisen kyselytutkimuksen perusteella suden salametsästykseen suhtaudutaan entistä kielteisemmin. Toisaalta erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa susien määrää pidetään liian suurena.

Kolmen vuoden aikana suden salametsästystä on STT:n aineiston perusteella puitu oikeudessa alle viisi kertaa. Suden salametsästyksestä ei siis käytännössä jää Suomessa kiinni.