Hybridihaapaa istutettiin suurin odotuksin 20 vuotta sitten – Sopimusviljelijä on tyytyväinen puustoon, mutta kysyntä ei kehittynyt kuten maalailtiin

Reino (vasemmalla) ja Ilkka Karhu puntaroivat 15 vuotta sitten, istuttaako koivua vai hybridihaapaa pelloille Lappeenrannassa. Nopeakasvuinen haapa valittiin. Kuva: Lari Lievonen

Metsäasiantuntijat varoittavat, ettei minkään puutavaralajin tulevasta menekistä tai hinnasta ole takeita, mutta sellainenkin aika on ollut, kun takeita on annettu.

Metsä Groupin emo-osuuskunta Metsäliitto teki 1990-luvun lopulta alkaen nopeakasvuisen hybridihaavan viljelysopimuksia. Niissä Metsäliitto sitoutui maksamaan haavoista vähintään 80 prosenttia kuusikuidun hinnasta.

Tavoitteena oli kuitupuun kasvatus 20–25 vuoden kiertoajalla, jolloin puuta olisi kertynyt 200–250 kuutiota hehtaarilta. Seuraava puusukupolvi kasvaa kantovesoista jo 15 vuodessa, ja puukertymäksi ennakoitiin 350 kuutiota hehtaarille.

Hybridihaavan hinta sidottiin viljelysopimuksissa kuusikuidun hintaan. Kuva: Lari Lievonen

Viljelmiä perustettaessa odotettiin, että haavalla olisi 2020-lukuun mennessä kova kysyntä.

"Todennäköisesti haavalla on silloin jo omat markkinat eikä sitä tarvitse sitoa kuusikuidun indekseihin. Haavan hinta saattaa olla silloin korkeampi kuin kuusikuidulla", ennakoi projektista vastannut Satu Holm Maatilan Pellervo -lehden haastattelussa vuonna 2001.

Myös haavan sahauksen odotettiin lisääntyvän.

Sopimusviljelijöille toimitetut jalostushaavan taimet valittiin vanhojen tulitikkuhaapaistutuksien parhaiten kasvaneista ja parhaat kuituominaisuudet omaavista klooneista, Holm kertoi tuolloin.

"Haapametsikön perustamiskustannukset ovat 5 000–10 000 markkaa hehtaaria kohti. Taimia istutetaan 800–1 000 hehtaarille. Taimen hinta on 4,5 markkaa ja suojan hinta 1,70 markkaa", jutussa kerrottiin.

Haapa on kasvanut Karhujen pellolla kovalla vauhdilla. Puuta on kertynyt 250–300 kuutiota hehtaarille. Kuva: Lari Lievonen

Sadat maanomistajat tekivät viljelysopimuksia, ja ensimmäisen sadonkorjuun aika on nyt käsillä. Monet viljelmistä onnistuivatkin hyvin.

Lappeenrantalainen Reino Karhu istutti hybridihaapaa kotitilansa pelloille vuonna 2005. Hänen poikansa Ilkka Karhu perehtyi haavan kasvatukseen opiskellessaan Tampereella.

”Puut ovat kasvaneet hyvin, joten en ole pettynyt. Rungot ovat yli 20-senttisiä rinnankorkeudelta”, Ilkka Karhu näyttää.

Puuta on kertynyt melkoisesti: 250–300 kuutiota hehtaarille 15 vuodessa.

”Mutta maalajin pitää olla hyvä.”

Tehtaiden kuitustrategia muuttui viljelykampanjan jälkeen. Kuva: Mikko Makkonen

Tapaus hybridihaapa kuvastaa hyvin metsätalouden epävarmuutta. Vaikka hybridihaavan kiertoaika on poikkeuksellisen lyhyt, markkinatilanne ei olekaan parissa kymmenessä vuodessa kehittynyt odotetusti. Haavasta ei ole tullut erityisen haluttua tai erikseen hinnoiteltua pääpuutavaralajia.

Metsä Groupin tehtaiden puuntarve on muuttunut. 2000-luvun alussa Joutsenon kemihierretehdas kävi haavalla ja useammassa muussakin tehtaassa haapaa käytettiin merkittäviä määriä. Nykyään haapaa hyödynnetään sellun valmistuksessa ja Kaskisten kemihierretehtaalla.

Lyhytkuituisesta hybridihaavasta suunniteltiin vuosituhannen vaihteen kynnyksellä kilpailijaa eteläisen pallonpuoliskon eukalyptukselle ja akaasialle. Myöhemmin kävikin niin, että suomalaisyritykset päätyivät investoimaan plantaaseihin perustuviin, lyhyttä kuitua käyttäviin tehtaisiin Etelä-Amerikassa.

Suomen investoinnit ovat perustuneet havupuihin.

"Viime vuosina Metsä Group on taas investoinut Suomeen lähes kaksi miljardia euroa ja parhaillaan se harkitsee 1,5 miljardin euron biotuotetehdasinvestointia Kemiin ja 200 miljoonan euron sahainvestointia Raumalle", Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Teppo Oijala korostaa.

”Lunastamme edelleen hybridihaavat kuusikuituun sidotulla hinnalla, ja ne käytetään sellun valmistukseen”, Oijala sanoo.

Karhut suunnittelevat tekevänsä haapaviljelmällään päätehakkuun viiden vuoden kuluessa. Sen jälkeen uudet puut kasvavat ripeästi kantovesoista. ”Taimikonhoitovaiheessa tulee tosin kova homma”, Ilkka Karhu arvelee.

Mutta kenties seuraavan päätehakkuun aikana haapa on jälleen hyvin haluttua puuta. Se jää nähtäväksi.

Lue myös:

Maatilan Pellervon juttu hybridihaavan viljelystä elokuulta 2001: Haapa nousee paperiteollisuuden arvopuuksi

Kuusta viljellään Suomessa liikaa, mutta vaihtoehdotkaan eivät ole ongelmattomia: Lehtikuusi ja kontortamänty kelpaavat lähinnä sellutehtaille kuitupuuksi

Pyökistä täsmäase juurikäävän saastuttamille kuusimaille – talvien lämpeneminen edistää pyökin menestystä Etelä-Suomessa