Rauman saha on jättiläinen, joka säikäytti kilpailijat – hakkuuluvut osoittavat, miksi

Uusi saha nousee Metsä Fibren nykyisen sellutehtaan viereen. Mittava rakennushanke aloitettiin kallion räjäytyksillä, jotta uudelle tehtaalle saatiin riittävästi tilaa. Kuva: Tomi Glad / Glad Media Oy

Lounaissuomalaisilla mäntytukin myyjillä riittää ostajaehdokkaita, kun Metsä Groupin tuliterä Rauman saha hurahtaa käyntiin vuonna 2022. Tuleva maan suurin ja modernein sahalaitos on sellainen jättiläinen, että se järkyttäisi tukkia käyttävät kilpailijat missä tahansa Suomen kolkassa. Kuin norsu olisi rysähtänyt gasellien illallispöytään.

Rauman sahan tuotantokapasiteetiksi on ilmoitettu 750 000 kuutiota vuodessa, jolloin tehtaan on määrä kuluttaa 1,5 miljoonaa kuutiota mäntytukkia.

Rauma sijaitsee eteläisen Satakunnan rannikolla, eli ympärillä ovat Satakunta, Varsinais-Suomi ja Pohjanlahti. Metsäkeskus valmistelee parhaillaan alueellisia metsäohjelmia, joita varten on laskettu kunkin alueen suurimmat hakkuumahdollisuudet. Luvut kuvastavat hyvin sitä, miten iso puunkäyttäjä uudesta sahasta tulee.

Kahden maakunnan suurin ylläpidettävissä oleva mäntytukin hakkuumahdollisuus, 1,3 miljoonaa kuutiota vuodessa, ei aivan riittäisi täydellä käynnillä tämän jättiläisen tarpeisiin. Tähän mennessä alueella on hakattu vuodessa hieman yli 900 000 kuutiota mäntytukkia.

Maakunnissa nykyisin toimivat sahat käyttivät viime ja edellisvuonna noin 1,5 miljoonaa kuutiota mäntytukkia. Ne hankkivat siis reippaasti täydennystä muualta, ja Rauman tehdas vielä tuplaa mäntytukin tarpeen.

Uusi saha sijaitsee satamassa, joten merikuljetuksia voidaan hyödyntää sekä tukkien että valmiin sahatavaran kuljetuksissa. Arkistokuvassa lastataan suomalaista kuitupuuta laivattavaksi Ruotsiin. Kuva: Johannes Tervo

Ei siis ihme, että yksityisiä sahayrityksiä edustavan Sahateollisuus ry:n puheenjohtaja Tommi Sneck kuvaili blogissaan Rauman sahahanketta möröksi.

Liiketoimintajohtaja Juha Mäntylä Metsä Groupista vakuuttaa, että puuta riittää kyllä Rauman tehtaan tarpeisiin.

"Puut riittävät, koska hankinnan lisäys vaikuttaa suuremmalla alueella puuvirtojen muuttuessa."

Mäntylän mukaan tukit hankitaan Raumalle pääosin eteläisestä ja läntisestä Suomesta, mutta "tukin hankintaa optimoidaan suuremmalla alueella".

Teoriassa paras tehtaan hankinta-alue on ympyrän muotoinen, jotta raaka-aineen kuljetusmatkat pysyvät kurissa. Raumalla aiotaan todennäköisesti hyödyntää merenrantasijaintia myös tukin hankinnassa.

"On mahdollista, että tukkia tulee myös Ruotsista tai Pohjois-Suomesta aluskuljetuksena", Mäntylä sanoo.

Kuva: Elli Paananen

Metsä Groupin päätös rakentaa pelkästään mäntyä käyttävä suursaha juuri Raumalle oli toisaalta ymmärrettävä, mutta myös yllättävä. Hankkeen projektijohtaja Harri Haapaniemi perustelee sijaintia satamalla ja integroinnilla yhtiön jo olemassa olevaan sellutehtaaseen.

"Investointi mahdollistaa tulevaisuudessa sekä Rauman sahan että sellutehtaan toiminnan kokonaan ilman fossiilisia polttoaineita."

Toisaalta: Metsä Groupilla on alueella ennestään peräti kaksi kohtuullisen suurta mäntysahaa, Merikarvia ja Kyrön saha Pöytyällä. Länsi-Suomi ei ole erityisesti mäntyaluetta. Modernin jättiläisen pitäisi päihittää nämä vanhat tehtaat tuotannon tehokkuudessa mennen tullen, mutta Metsä Group vaikenee visusti näiden laitosten tulevaisuudesta.

Kuva: Elli Paananen

Moni seikka olisi puoltanut sahainvestointia Pohjois-Suomeen. Etenkin se, että Metsä Groupin seuraavaa suurselluhanketta valmistellaan Kemiin, eikä sielläkään ole sahaa tehtaan kyljessä. Yhtiö sulki Karihaaran sahan Kemistä vuonna 2009.

"Puuvarojen näkökulmasta metsien käyttö on Pohjois-Suomessa alhaisempaa kuin etelässä. Toki puut ovat pohjoisessa pienempiä", pohtii elinkeinojohtaja Anssi Niskanen metsäkeskuksesta.

Jo Äänekosken biotuotetehtaan rakentamisen aikana ihmeteltiin laajasti sitä, mihin Metsä Group sijoittaa lisääntyvästä puunhankinnasta kertyvät tukit, kun samaan aikaan ei investoitu sahaukseen. Tuolloin vastauksena oli, että yhteistyötä lisätään muiden sahayritysten kanssa.

Rauman sahahanke onkin selluyhtiölle aivan poikkeuksellinen, sillä ne eivät ole miesmuistiin rakentaneet uutta sahaa tyhjälle tontille. Tällaiset investoinnit ovat alalla muutenkin harvinaisia. Edellinen kokonaan uudelle paikalle rakennettu saha on perheyhtiö Keitele Groupin rakentama Kemijärven tehdas, joka valmistui vuonna 2014. Jos päijäthämäläisen Koskisen Oy:n investointisuunnitelma etenee päätökseksi asti, vuonna 2022 käynnistyy myös toinen uusi sahalaitos – yhtiö aikoo rakentaa kapasiteetiltaan 365 000 kuution sahan uuteen paikkaan Järvelässä.

Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori muistuttaa tosin, ettei Rauman investointi sulje pois sitäkään mahdollisuutta, ettei myös Kemiin rakennettaisi sahaa. Kemin sellutehdashanke on 1,5 miljardin euron projekti, ja siihen verrattuna sahan saa pikkurahalla. Rauman hankkeen kustannusarvio on 200 miljoonaa, mutta esimerkiksi Keiteleen Kemijärven ja Alajärven hankkeet maksoivat noin 40–50 miljoonaa euroa.

Kuva: Elli Paananen

Mahtuisiko Suomeen sitten uutta sahauskapasiteettia? Kysymys on Merivuoren mukaan visainen.

"Täällä on periaatteessa tilaa sahateollisuuden tuotannon kasvattamiseen. Nykyisiä tehtaita pitäisi modernisoida, jotta kilpailukykyä pystyttäisiin lisäämään", hän puntaroi.

Sahauksen nykyisellä kannattavuudella uudistuksia ei kuitenkaan pystytä tekemään, Merivuori sanoo.

"Investointikyky pitäisi olla sahoilla itsellään, ei niin, että sellurahoilla ropsautetaan satojen miljoonien laitos."

Hän on huolissaan alan bulkkiutumisesta ja asemasta metsäteollisuuden arvoketjussa.

"Sahauksen ei pitäisi olla aputoimiala, vaan sellainen, joka oikeasti ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia pulmia."

Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen metsäekonomisti Matti Valonen peräänkuuluttaa myös investointeja.

"Osa sahoista on kuitenkin pidempään kamppaillut kannattavuusongelmien kanssa, mikä rajoittaa niiden lainansaantia modernisointien toteuttamiseen."

Hän muistuttaa, että nykyisilläkin tehtailla olisi mahdollisuuksia lisätä sahausmääriä.

Puuta on joka tapauksessa tulossa tasaiseen tahtiin lisää.

"Järeän puun määrä on Suomen metsissä lisääntynyt, mikä edistää kuusen ja männyn sahausmahdollisuuksia. Myös metsien kasvu on nopeutunut, jolloin kiertoajat lyhenevät ja puuta tulee nopeammin markkinoille", metsäkeskuksen Niskanen ennakoi.

Merivuoren mielestä puun osto on jo nykymäärillä äärimmäisen haastavaa. "Investointien kannalta suurin haaste on puun markkinoille tulon varmistaminen, ei sen riittävyys metsässä."

• Investoinnin arvo on noin 200 miljoonaa euroa.
• Saha työllistää suoraan noin 100 henkilöä ja koko suorassa arvoketjussa noin 500 henkilöä. Sahalaitoksen rakennusvaiheen työllisyysvaikutusten arvioidaan olevan noin 1 500 henkilötyövuotta.
• Sahan vuosituotanto on noin 750 000 kuutiota mäntysahatavaraa.
• Vuotuinen Suomesta hankittavan tukin käyttö sahalla on noin 1,5 miljoonaa kuutiota.
• Tuotannon on määrä käynnistyä sahalla vuoden 2022 kolmannen neljänneksen aikana.

Lue myös:

Kommentti: Rauman investointi käänsi Suomen suurimman sahaajan suunnan

Metsä Groupin puutuotteet, sellut ja sahat pyörivät alkuvuoden tappiolla

Maailman suurimpiin kuuluva sahahanke harppaa eteenpäin Raumalla, vaikka sahurit kuvailevat alan kannattavuuden romahtaneen

Koskisen Oy suunnittelee noin 35–40 miljoonan euron uutta sahaa Kärkölän Järvelään: "Uutta kokonaisuutta voi hyvin kutsua mekaaniseksi biojalostamoksi"