Puutalot hallitsevat tämän vuoden asuntomessualuetta Tuusulassa. 41 kohteesta suurimmassa osassa on käytetty puuta rakennusaineena ja kaikissa vähintäänkin sisustuksessa.
Messujen kantavana teemana on ekologinen ja energiatehokas asuminen. Käytännössä esimerkiksi 80 prosenttia alueen taloista käyttää uusiutuvaa energiaa.
Tuusulan kunnan projektipäällikön Katerina Zaitsevan mukaan energiatehokkuudeltaan kaikki alueen talot ovat huonoimmillaankin 12 prosenttia keskivertotaloa parempia, parhaimmat taas lähes 40 prosenttia.
”Laskennassa on käytetty ympäristöministeriön laskentatapaa ja keskiarvoja, joten ne eivät ole koko totuus. Asukkaan omat valinnat, kuten käyttääkö hän uusiutuvaa sähköä, vaikuttavat todella paljon, koska huomioon otetaan koko talon elinkaari.”
Myös kaikkien messualueen talojen hiilijalanjäljet on laskettu.
Zaitsevan mukaan ekologiset ratkaisut otettiin huomioon jo rakennusvaiheessa ja muun muassa rakennusjätteen kierrätykseen kiinnitettiin erityistä huomiota. Monessa asunnossa on myös käytetty kierrätysmateriaaleja. Yhdestä löytyy esimerkiksi kierrätetyistä PET-muovipulloista valmistetut keittiön kaapit.
Monesta kylpyhuoneesta voi löytää myös suomalaisen Woodion puuhakkeesta valmistaman altaan.
Eräs kiinnostavimmista messukohteista on puulta tuoksuva Finnlog Hetena. Hiillettyä puuta olevien mustien seinien sisältä paljastuu moderni asuintalo, jonka keskellä on suojaisa atrium-piha.
”Suomessa hiillettyä puuta ei vielä kauheasti näe, mutta Japanissahan tätä tekniikkaa on käytetty jo satoja vuosia”, kertoo Finnlogin toimitusjohtaja Alar Anton.
Hiiltäminen suojaa puun pintaa hyvin ja kestää pitkään. Hiilletty pinta ei myöskään syty helposti, joten se on suhteellisen paloturvallista.
Hetenaan sisustuksen suunnitelleen Heli Virtasen mukaan erityisesti kuultokäsitellyn puun suosio on viime vuosina kasvanut. Läpikuultavasti sävytettyjä pintoja löytyykin lähes jokaisesta messukohteesta.
”Enää puulle ominaista rakennetta ei tarvitse peittää. Nyt puu usein sävytetään vaaleaksi, mutta niin, että materiaalin tuntu säilyy.”
Virtasen arvion mukaan enää ei myöskään vältellä eri puulajien tai -elementtien sekoittamista yhtä paljon kuin vielä muutama vuosi sitten. Nykyisin puulattia ei ole este puisille portaille tai seinille.
Myös erilaiset rimoitukset ja puupaneloinnit ovat Virtasen mukaan suosittuja. Niillä saadaan pintoihin hillittyä vaihtelevuutta ja ne tuntuvat kodikkailta.
Suuri osa messualueen puutalojen materiaalista on peräisin Suomesta. Antonin arvion mukaan noin 90 prosenttia Hetenan materiaaleista on kotimaisia.
Clt-runkoisten lisäksi messuilla on esillä monta hirsitaloa. Mikään niistä ei kuitenkaan näytä perinteiseltä hirsimökiltä, vaan modernilta asuintalolta.
”Hirrestä rakentaminen on yksinkertaista ja kestävää. Se vetoaa ihmisiin”, toteaa Sauli Kosonen Kanttia 2 arkkitehtitoimistosta.
Kosonen on ollut suunnittelemassa Finnlamellin Linnamajuria.
Hirsitalon hyviksi puoliksi hän luettelee muun muassa hengittävyyden, hyvän akustiikan ja kotimaisuuden. Linnamajurin hirsirakenne on kuusihirttä Alajärveltä.
”Ja onhan pitkäikäinen massiivipuurakennus samaan aikaan myös hiilivarasto.”
Sekä Anton että Kosonen tunnistavat kasvaneen kiinnostuksen uusiutuvasta materiaalista rakennettuja taloja kohtaan. Käyttöikänsä lopussa puu voidaan kierrättää vaikka energiaksi.
Kososen mukaan erityisesti modernit puutalot, jotka sopivat kivitalojenkin viereen, ovat suosittuja.
Antonin mukaan varmasti useammat haluaisivat kokonaan puisen asuintalon, mutta usein hinta tulee tielle. Kokonaan puinen talo on kalliimpi, kuin materiaaleja yhdistelemällä rakennettu.
”Kyllä näissä tietynlainen yksinkertaisuus ja kestävyys viehättää. Jos itse rakentaisin talon, niin kyllä se tällainen massiivipuurakenteinen olisi”, Kosonen naurahtaa.
Lue myös:
Tänä vuonna asuntomessuilla syödään kotimaisia lihapullia
Asuntomessuilla on maskisuositus ja taloihin tutustutaan tiukasti ohjatulla reitillä
