Talon pienipäästöisyys ei juurikaan kasvata sen rakennuskustannuksia – energiatehokkuutta ei kuitenkaan voida parantaa loputtomasti - Metsä - Maaseudun Tulevaisuus
Metsä

Talon pienipäästöisyys ei juurikaan kasvata sen rakennuskustannuksia – energiatehokkuutta ei kuitenkaan voida parantaa loputtomasti

Puutalojen hyvät ilmastovaikutukset ovat kivitaloja suuremmat.
Jaana Kankaanpää
Tuusulan asuntomessualueella kaikista taloista laskettiin niiden hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki.

Pienipäästöisen talon rakentaminen ei vaikuta juurikaan sen rakennuskustannuksiin, toteaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n projektipäällikkö Antti Virkkunen Tuusulan asuntomessuilla järjestetyssä paneelissa.

Kun verrattiin asuntomessualueen talojen hiilijalanjälkiä ja rakennuskustannuksia, vähäpäästöiset talot olivat itse asiassa hieman edullisempia. Vähäpäästöisten rakentamisen keskimääräinen neliöhinta oli 3 107 euroa, kun taas eniten päästöjä aiheuttaneiden 3 404 euroa.

Sillä, oliko kyseessä puusta, kivestä vai materiaaleja yhdistelemällä rakennettu talo, ei ollut suurta eroa.

Materiaaleilla on kuitenkin eroa, kun lasketaan talojen positiivisia ympäristövaikutuksia.

Monessa asuntomessualueen puutalossa niin sanottu hiilikädenjälki eli positiiviset ilmastovaikutukset, olivat kivitaloja suuremmat.

Tuusulan asuntomessualueen taloista laskettiin sekä hiilijalanjälki että hiilikädenjälki. Toiveissa on, että asuntomessuilta saatuja oppeja voisi tulevaisuudessa käyttää vertailutasona.

Hiilijalanjälki kuvaa rakentamisesta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Talon hiilijalanjälki sisältää rakennuksen koko elinkaarensa aikana tuottamat päästöt rakennusvaiheesta purkamiseen.

Hiilikädenjäljellä puolestaan tarkoitetaan rakennuksen myönteisiä ilmastovaikutuksia. Sellaisia ovat esimerkiksi talon rakenteisiin sitoutunut hiili ja uusiokäytetyt materiaalit.

Päästölaskentojen jälkeen tiedetään esimerkiksi, että 149 neliöinen neljän huoneen ja saunan hirrestä rakennettu omakotitalo Linnamajuri on kokonaispäästöiltään 78 hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Hieman pienempi, myös hirsinen, Honka Huomen taas tuottaa päästöjä 74 hiilidioksiditonnin edestä.

50 vuoden elinkaarella Linnamajurin laskennallinen hiilikädenjälki oli 10,63 tonnia hiilidioksidia vuodessa. Suunnilleen samankokoiseen kiviseen Lumitiikeriin verrattuna se on yli kaksinkertainen.

Kivitalo Lumitiikerin hiilikädenjälki on 4,04 tonnin edestä hiilidioksidia vuodessa.

Ympäristöministeriön erityisasiantuntija Matti Kuittisen mukaan tähän mennessä on korostettu talojen energiatehokkuutta, mutta sitäkään ei voi loputtomiin parantaa.

"Rakentaminenhan aiheuttaa kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Täytyy ottaa huomioon myös rakentamisen aikaiset päästöt ja koko rakennuksen elinkaari, jos halutaan päästä hiilineutraaliuden tavoitteeseen vuoteen 2035 mennessä."

Suurin osa rakennuksen päästöistä riippuu kuitenkin sen käytön aikaisista valinnoista. Erityisesti lämmitysmuodolla js sähkön alkuperällä voidaan vaikuttaa. Valitsemalla esimerkiksi tuulivoimalla tuotettua sähköä, talon hiilijalanjälki pienenee arvioidusta.

Katso uusin video
Lue lisää

Perinteinen unelma pitää pintansa – jopa 70 prosenttia nuorista haaveilee omakotitalosta, paljastaa kysely

Asuntomessujen kävijämäärä romahti – "Tänä vuonna pääpaino oli turvallisuudessa"

Joka kymmenes pientaloasuja maksaisi vähähiilisestä kodista viidenneksen enemmän

Talouselämä: Koronaeristyksen vaikutus asuntokauppojen määrään näyttää jäävän odotettua pienemmäksi