Metsä

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola: "Osa omista päättäjistämme toimii vastoin Suomen ja kestävän kehityksen etuja"

Metsänomistajat korostavat biotalouden mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen torjunnassa ja kannustavat rohkeisiin ratkaisuihin biokaasun käytössä.
Petteri Kivimäki
MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola muistutti, että talouden elpyminen vaatii investointeja.

Ilmastonmuutoksen hillintä on nostanut metsäkeskustelun aivan uudelle tasolle EU:ssa. Valitettavasti osa omista päättäjistämme toimii näissä asioissa vastoin Suomen ja kestävän kehityksen etuja, totesi MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola tänään Jyväskylässä.

"Kukaan ei varmaan arvannut miten kuumaksi aiheeksi metsät nousevat. Vyörytys on tällä hetkellä todella massiivista", Tiirola sanoi metsävaltuuskunnan kokouksen avauksessa.

Tiirolan mukaan EU nostaa ilmastopolitiikassa kunnianhimoaan. Siihen liittyen metsien hiilinielua tarjotaan ratkaisuna muiden päästöihin. EU kaavailee jo nyt 30 prosentin suojelualaa ja kaikkien vanhojen metsien suojelua.

"Ilmastopolitiikassa lasketaan metsien hiilinieluja ja ympäristöpolitiikassa katse on yhä vahvemmin metsien ja turvemaiden suojelussa. Sopivissa kohdin metsien tuottamat mahdollisuudet unohdetaan ja sopivissa kohdin niitä korostetaan", Tiirola määritteli EU:n metsäkeskustelua.

Suomalaisen europarlamentaarikon Petri Sarvamaan (kok.) johdolla valmisteltu Euroopan parlamentin kanta tulevaan metsästrategiaan hyväksyttiin lokakuun alussa. Tiirolan mukaan se antaa vahvan tuen kestävälle metsänhoidolle ja metsien monikäytölle sekä korostaa puupohjaisen biotalouden merkitystä

"Valitettavasti nämä asiat eivät juuri näy uuden komission työlistalla. Siksi Suomen tulee määrätietoisesti vaikuttaa metsätiedon lisäämiseksi ja kestävän metsätalouden edistämiseksi Euroopan unionissa."

"Meillä ei ole yksinkertaisesti varaa siihen, että biotaloutta ja metsien roolia siinä ei ymmärretä. Meillä ei myöskään ole varaa siihen, että osa omista päättäjistämme toimii vastoin Suomen ja kestävän kehityksen etuja."

Koronasta metsänomistajat ja koko metsäala ovat selvinneet toistaiseksi muuta yhteiskuntaa lievemmillä vaikutuksilla. Metsissä työt ovat jatkuneet, siellä korona ei leviä.

Metsäalan rakennemuutoksen jatkumisesta tuli silti muistutus syksyllä, kun UPM kertoi lopettavansa Kaipolan tehtaan. Se supistaa puun käyttöä lähes miljoonalla kuutiometrillä.

"Läikkynyttä maitoa ei parane loputtomiin surra. Paperin sijaan puusta voi jalostaa muuta, joten nyt tarvitaan investointeja uuteen."

"Tarvitaan lainsäädännön ja luvituksen korjaamista, ettei toista kertaa käy kuten viime joulun alla kävi Finnpulp hankkeelle. Ennen kaikkea Metsänomistajat kaipaisivat hallituksen suunnasta vahvempia ulostuloja siitä, että Suomeen tarvitaan uutta puunkäyttöä ja investointeja."

Tiirolan mukaan rakennemuutoksen aalto voi mahdollistaa uuden kasvun oraat.

"Kaksi lupaavaa alkua biotalouden uudelle tulemiselle löytyy energiapuolelta. Suomalainen maaseutu tarjoaa ponnistamisen edellytykset maailman markkinoille tällä hetkellä niin biokaasun kuin vedynkin muodossa."

Biokaasuun panostaminen ratkaisisi raskaiden kuljetusten kilpailukykyongelmaa.

"Nyt tarvitaan samanlaista rohkeutta kuin aikoinaan tuulivoiman kanssa. Esimerkiksi täällä Keski-Suomessa on useimmassa kunnassa metsäteollisuuslaitoksia. Eikö olisi viisasta, että tukkirekat saataisiin kulkemaan biokaasulla?"

Tankkauslogistiikka olisi rakennettavissa jalostuslaitosten yhteyteen rakennettavin biokaasulaitosten ympärille. Tukkirekat voisivat tankata niissä samalla kun purkavat kuormansa.

Maatilat pystyvät syöttämään lantaa ja nurmea biokaasun tuotantoon ja tienvarsien sekä vesistöjen kunnostusten biomassat lisäisivät biokaasulaitosten kannattavuutta.

"Eurot pysyisivät aluetaloudessa ja lopputuotteiden hiilijalanjälki pienenisi, eikä tuotantomme olisi alati kallistuvan ja lisää verotettavan fossiilienergian varassa."

Myös vetytalous on äärimmäisen lupaava mahdollisuus laajentaa metsäteollisuuden tuotepohjaa.

"Piipun päästä talteen napattava hiilidioksidi on vetytalouden raaka-aine. Tässä meillä on miljardiluokan mahdollisuus kääntää ilmastopäästöt uudelleen hyödynnettäväksi energian lähteeksi", näki Tiirola.

Katso uusin video
Lue lisää

"Järjestö on alkutuottajan paras tulevaisuusvakuutus" – valtuuskunnan puheenjohtaja Viljanen kaipaa tolkkua ja vastuuta maatalouskeskusteluun

Hyvästi pilkkiminen ja avantouinti – Etelä-Suomen suuret järvet voivat jäädä kokonaan jäätymättä tulevaisuudessa

Maatalouspolitiikan osaaminen heikkenee

"Pahimmat uhkakuvat ovat aliarvioituja" – tutkimus: Grönlannin suurimmat jäätiköt voivat sulaa vielä pelättyäkin nopeammin