Metsä

Iltalehti: Entinen toimihenkilö arvostelee Lounametsän metsänhoitoyhdistyksen toimintaa valtakirjakaupoissa

MTK:n Tiirolan mukaan metsänhoitoyhdistysten toiminnan lähtökohtana pitää aina olla metsänomistajan etu.
Juha Kaihlanen
Metsänhoitoyhdistys Lounametsän entinen toimihenkilö arvostelee yhdistyksen toimintaa joissakin valtakirjalla tehdyissä puukaupoissa.

Entisen metsänhoitoyhdistys Lounametsän toimihenkilön mukaan metsänomistajien etu ei aina toteutunut yhdistyksen kautta tehdyissä puukaupoissa. Asiasta kertoi Iltalehti.

Toimihenkilö kertoo, että häntä painostettiin tekemään kauppoja valtakirjan antaneiden metsänomistajien tappioksi. Kyseisissä tapauksissa metsänhoitoyhdistys olisi halunnut välittää puut omille sopimuskumppaneilleen, vaikka muut ostajat tarjosivat paremman hinnan.

Ongelmat liittyivät tilanteisiin, joissa metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu tarvitsi puuta täyttääkseen tekemänsä toimitussopimukset, mutta ei pystynyt maksamaan kilpailukykyistä hintaa.

Iltalehdelle antamassaan haastattelussa yhdistyksen entinen toimihenkilö toteaa, että kyseisissä tilanteissa syntyy suuri houkutus ohjata yhdistykselle valtakirjakaupalla myytäväksi annettuja puita yhdistyksen korjuupalveluun.

"Valtaosa kaupoista Suomen kymmenissä metsänhoitoyhdistyksissä tehdään aidosti metsänomistajan edun mukaisesti. Ongelmia esiintyy sitä herkemmin, mitä tärkeämmässä roolissa korjuupalvelu on yhdistyksen talouden kannalta ja mitä läpinäkymättömämpää hinnanmuodostus on", toimihenkilö toteaa Iltalehdessä.

Toimihenkilön mukaan yhdistys toimitti esimerkiksi sahalle väärän pituiseksi katkottua puuta saadakseen toimitussopimuksensa täytettyä. Koska laatuvaatimukset eivät täyttyneet, metsänomistajat kärsivät kaupasta tappiota.

Toimihenkilön mukaan hänet irtisanottiin yhdistyksen palveluksesta, koska hän piti kiinni metsänomistajien eduista. Hän toimii nykyään kilpailevan yrityksen palveluksessa.

Metsänhoitoyhdistys Lounametsän hallituksen puheenjohtaja Timo Junnila sanoo, että yhdistys ei voi ottaa kantaa kyseisen toimihenkilön työsuhteen päättymiseen liittyviin asioihin.

Metsänhoitoyhdistyksen nykyinen johtaja Hannu Justen selittää puukauppojen hintaeroja sillä, että yhdistyksen korjuupalvelun välityspuun ja pystykaupan hinnat määräytyvät eri vaiheissa. Pystykaupassa korjuuaika yleensä on kaksi vuotta, joten mahdollinen puun hinnan nousu tai lasku ei vaikuta tehdyn kaupan hintoihin kaupan teon ja korjuuajan välillä.

Justen toteaa, että metsänhoitoyhdistys ei ole voittoa tavoitteleva organisaatio. Jatkuva kehitystarve vaatii kuitenkin panostuksia, joihin varoja on mahdollista saada vain positiivisista tuloksista.

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola muistuttaa, että metsänomistajan etu on kaiken lähtökohta metsänhoitoyhdistysten toiminnassa, minkä lisäksi toiminnan pitää olla läpinäkyvää.

"Jos metsänomistaja ei saa valtakirjakaupasta parasta hintaa, silloin yhdistyksen toimintaperiaatteissa on virheitä", sanoo Tiirola.

Iltalehden juttu aiheesta.

Katso uusin video: Kaikkia keinoja kokeillut metsänomistaja kehitti oman hirvenkarkotusliemen
Lue lisää

Puukauppa käy liki huippuvuoden 2018 vauhtia

MT:n kirjeenvaihtaja Maria Pohjala siirtyy uusiin tehtäviin – "On ollut todella mahtavaa päästä raportoimaan metsäpäätöksistä, jotka vaikuttavat niin monien metsänomistajien arkeen"

Puun runkohinnoittelu on yleistynyt – tunnetko ja tiedätkö, mistä siinä on kysymys?

Puukauppojen määrä jäi alle puoleen miljoonaan kuutiometriin viime viikolla – kesälomakausi näkyy kauppavauhdissa