Komissio seuraa Suomen PEFC-keskustelua – "Sertifiointijärjestelmät eivät voi korvata EU-lainsäädäntöä", kabinettipäällikkö muistuttaa
Sekä ympäristö- että talousarvot voidaan sovittaa yhteen, EU-komission kabinettipäällikkö kertoi MTK:n metsäseminaarissa.
Metsäsertifiointi on arvokas työkalu metsien kestävässä käytössä, ympäristökomissaarin kabinettipäällikkö Marius Vaščega kertoi. Kuva: Kuvakaappaus webinaaristaSuomen metsätalous on monissa asioissa hyvillä urilla, ympäristökomissaarin kabinettipäällikkö Marius Vaščega painotti. Hän oli puhumassa Pohjoismaisten metsänomistajien ja MTK:n metsäseminaarissa torstaina.
”On asioita, joita voidaan parantaa, vaikka olemme tunnistaneet, että Suomi tekee jo nyt monia hyviä asioita.”
Komissio vahvisti tietävänsä sen, kuinka suuressa roolissa metsät ovat Suomelle. Sitä ne ovat myös EU:lle.
”Suomen metsät ovat hyvin tärkeitä. Ne edustavat kymmentä prosenttia EU:n pinta-alasta, joten tämä tarkoittaa suurta panostusta ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteille", kabinettipäällikkö totesi.
Vaščega kertoi komission noteeranneen Suomen PEFC-sertifikaatin päivitykseen liittyvän eripuran. Sertifiointi on komission mielestä olennainen osa kestävää metsätaloutta, ja sitä tulee kehittää edelleen.
”Haluan tietää, voisimmeko tehdä EU-tasolla jotain asian parantamiseksi Suomessa. Yksityiset sertifiointijärjestelmät ovat tärkeitä, mutta ne eivät voi korvata EU-lainsäädäntöä.”
Vaikka metsien pinta-ala Euroopassa on kasvanut viime vuosina, on niiden laatu Vaščegan mukaan huolestuttava. Ilmastonmuutos on uhka metsien terveydelle muun muassa lisääntyvien hyönteis- ja myrskytuhojen kautta. Samaa sanoi ympäristökomissaari Virginijus Sinkevičius, joka vieraili toukokuussa Suomessa.
”Suojelun tila ei Euroopassa ole suotuisalla tasolla. Tämä on tilanne myös Suomessa. Metsätalous on yksi asiaan vaikuttava tekijä. Kaikkien metsien on oltava hyvässä kunnossa, oli metsä sitten metsätalouden piirissä tai suojeltu."
Sekä metsien suojelu että talouskäyttö tulee sovittaa yhteen. ”Molemmilla on roolinsa ja meidän tulee yhdistää nämä kaksi."
Vaščega nosti esiin käsitteen luonnonläheisestä metsätaloudesta. ”Se ottaa huomioon luonnon monimuotoisuuden, hiilivarastot ja puusta saadut tulot.”
Euroopan komissio esitti biodiversiteettistrategiassaan, että Euroopan maapinta-alasta 30 prosenttia tulee suojella 2030 mennessä. Komissio esitti samalla, että vanhojen metsien ja turvemaiden suojelua on lisättävä.
Ehdotus on otettu Suomessa ristiriitaisesti vastaan, koska Suomen metsistä neljännes sijaitsee turvemailla.
Kabinettipäällikkö mainitsi, että kaikkien jäsenmaiden on osallistuttava yhteiseen tavoitteeseen monimuotoisuuden hyväksi. Jäsenmaat määrittävät itse, mitkä alueet vaativat lisäsuojelua. ”Biodiversitteettistrategian mukaan jäsenmaiden tulee perustaa myös tiukasti suojeltua alueita”, Vaščega muistuttaa.
Komissio kertoo olevansa tietoinen Suomen turvemaiden tilanteesta ja niiden merkityksestä muun muassa energian lähteenä.
Lue myös:
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
