Yliö: Kirjanpainajariski vaatii huomiota myös Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa
Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa huomattavasti harvempi metsänomistaja tiedostaa kirjanpainajariskin kuin Etelä-Karjalassa, jossa tuhot ovat jo yleistyneet, kirjoittaa Katri Kristiina Rahikainen. ”Tämä osoittaa, että kouluttamiseen ja tiedon jakamiseen on panostettava yhtä lailla myös näillä alueilla – ei vasta sitten, kun kirjanpainajatuhot ovat jo tapahtuneet.”
Kirjanpainajatuhoja. Kuvituskuva. Kuva: Jaana KankaanpääIlmastonmuutoksen seurauksena kirjanpainajasta on tullut yhä vakavampi uhka Suomen metsille. Vaikka tuhot ovat toistaiseksi olleet merkittäviä Etelä-Karjalassa, lämpösumman kasvu ja pidemmät kasvukaudet mahdollistavat kirjanpainajan lisääntymisen entistä pohjoisempana. Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa kirjanpainajariski ei ole enää teoreettinen, vaan todellinen uhka, joka vaatii ennakoivaa toimintaa.
Joukkoesiintymän aikana kirjanpainajatuhot leviävät kuusikoissa ja saattavat romahduttaa kuusitukkien arvon energiapuuksi. Hakkuutulon menetyksen voi arvioida olevan noin 70 euroa kuutiolta, kun päätehakkuukelpoinen kuusen tukkipuu päätyy karsimattomana eli kokonaisena energiapuuksi.
Metsäkeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen seuranta osoittaa, että lämpiminä vuosina kirjanpainajan toinen sukupolvi voi kehittyä myös Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueilla.
Lämpimämpi kesä suurentaa kasvukauden aikaista tehoisaa lämpösummaa eli kokonaislämpömäärää, joka lasketaan, kun vuorokauden keskilämpötila on pysyvästi +5 celsiusasteen yläpuolella. Tällöin +5:stä celsiusasteesta ylimenevät asteet lasketaan yhteen. Laskutoimituksen lopputulos on tehoisa lämpösumma.
Kirjanpainajan osalta sukupolvien kehitys etenee lämpösumman mukaan siten, että talvehtineiden kirjanpainajien parveilu alkaa alkukesästä, kun lämpötila nousee +18–20 celsiusasteeseen. Ensimmäinen sukupolvi aikuistuu, kun lämpösummaa on kertynyt 700 celsiusastepäivää, sisarsukupolvi kehittyy lämpösumman saavuttaessa 1 150 celsiusastepäivää ja toinen sukupolvi, kun lämpösumma ylittää 1 500 celsiusastepäivän rajan. Lämpiminä vuosina se ylittyy Suomessa yhä useammin ja laajemmalla alueella.
Tiedonvälityksen tulee olla käytännönläheistä ja helposti sovellettavaa.
Kaakkois-Suomessa merkittävät kirjanpainajatuhot ovat jatkuneet jo useita vuosia.
Tuhojen vakavuus on lisännyt metsänomistajien tietoisuutta ja toimintavalmiuksia. Kyselytutkimuksen perusteella Etelä-Karjalan metsänomistajista 55 prosenttia on valmiita nopeisiin toimenpiteisiin, kuten päätehakkuisiin.
Kirjanpainajauhan erittäin hyvin tunnistavista vastaajista yli puolet seuraa vähintään kuukausittain kirjanpainajan aiheuttamia muutoksia metsissään.
Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa vastaajien tietoisuus oli hajanaisempaa. Pohjois-Pohjanmaalta 20 prosenttia sekä Kainuusta 16 prosenttia lähtisi selvittämään, kuinka tuhon sattuessa toimisi. Tämä osoittaa, että kouluttamiseen ja tiedon jakamiseen on panostettava yhtä lailla myös näillä alueilla – ei vasta sitten, kun kirjanpainajatuhot ovat jo tapahtuneet.
Tiedonvälityksen tulee olla käytännönläheistä ja helposti sovellettavaa.
Kyselytutkimuksen mukaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun metsänomistajat ovat kiinnostuneita kirjanpainajatuhojen ennaltaehkäisystä ja varhaisesta havainnoinnista, kun taas Etelä-Karjalassa painopiste on tuhojen hallinnassa ja metsän uudistamisessa.
Yhdistelmä sovelluksia, verkkokursseja ja paikallisia koulutustilaisuuksia tarjoaa monipuolisen mahdollisuuden tavoittaa metsänomistajat.
Suomessa metsien terveystilanne on hyvä, ja se on erityisesti metsänomistajien ansiota. He toteuttavat omien metsiensä seurantaa, pitkäjänteistä suunnittelua ja toimenpiteitä metsätuholakia noudattaen.
Metsäkeskus puolestaan vastaa säädösneuvonnasta ja metsätuholain valvonnasta ja tarjoaa oppaita, karttapalveluita ja koulutusta. Luonnonvarakeskus tuottaa feromoniseurannan tulokset ja tilastot, metsänhoitoyhdistykset ja metsäyhtiöt osallistuvat käytännön torjuntatoimiin ja teknologian hyödyntämiseen.
Suometsien puunkorjuun uudet tuulet -hankkeessa toteutetun kyselyn ja opinnäytetyön tulosten pohjalta Metsäkeskus ja Oulun ammattikorkeakoulu ovat aloittaneet uuden yhteishankkeen valmistelun, jossa tiedonvälityksen kehittäminen on keskiössä. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa metsänomistajien valmiuksia kirjanpainajatuhojen hallintaan.
Kirjanpainajatuhojen hallinta ei ole enää vain Etelä-Suomen metsänomistajien haaste, vaan koko Suomen yhteinen vastuu.
Torjunta edellyttää tietoa, nopeaa reagointia ja yhteistyötä. Kun metsänomistajat saavat selkeät toimintamallit ja ajantasaisen seurannan tuekseen, voidaan minimoida taloudelliset menetykset ja turvata metsien elinvoimaisuus myös muuttuvissa olosuhteissa.
Katri Kristiina Rahikainen
agrologi (Oamk)
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
