Palvelut voivat pelastaametsäalan tulevaisuuden
”On vaikea uskoa, että metsäteollisuus voisi jatkaa nykyisessä määrin vain raaka-aineiden jalostajana”, Euroopan metsäinstituutin ohjelmajohtaja Lauri Hetemäki sanoo. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkisto”Nokia ei valmista enää kännyköitä Suomessa. Konepajateollisuudessa Konecranesin liikevaihdosta tulee 40 prosenttia palveluista. On vaikea uskoa, että metsäteollisuus voisi tulevaisuudessa jatkaa nykyisessä määrin vain raaka-aineiden jalostajana”, Euroopan metsäinstituutin johtaja Lauri Hetemäki sanoo.
Hetemäki puhui Metsäpäivien avajaisissa torstaina Helsingissä.
Sähköinen viestintä vähentää kiihtyvällä vauhdilla painopaperien kulutusta, ja sahakapasiteetista on Suomessa hävinnyt tällä vuosituhannella kolmannes.
Tuotannon kutistumista voi Hetemäen mielestä pitää jo rakenteellisena muutoksena myös sahateollisuudessa.
Tehdastyön ja kokoonpanon osuus monien tuotteiden arvosta on enää muutamia prosentteja. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen mukaan Nokian kännyköissä osuus on pari prosenttia ja Helkaman polkupyörissä 16 prosenttia.
”Metsäalalla ei vastaavia tarkasteluja ole tehty, mutta nyt pitäisi herätä”, Hetemäki sanoo.
Tehdassaleissa työskentelee Suomessa vuosi vuodelta entistä vähemmän ihmisiä. Siksi uusia työpaikkoja ja arvonlisäystä pitää syntyä uusiin tuotteisiin liittyvistä palveluista.
Stora Enson ristiinlaminoidut puulevyt eli clt-elementit ovat Hetemäen mukaan hyvä esimerkki puutuotteesta, jossa on paljon palvelua ja suunnittelutyötä verrattuna kakkosneloslankkuun.
Aiemmin sahat palvelivat hakkeen tuottajina Stora Enson sellutehtaita.
”Clt-elementeissä bisnesajatus on täysin erilainen. Stora Enso on lähtenyt melkeinpä rakennuttajaksi ja edennyt arvoketjussa huomattavan paljon eteenpäin.”
Puunkäytön Hetemäki ei usko Suomessa enää kasvavan nykyisestä, vaikka energiantuotantoon biomassaa menisi enemmän.
”Metsänomistajan näkökulmasta ajatellen puunmyyntituloja on saatava tulevaisuudessa laadusta eikä niinkään määrästä.”
Metsänomistajilla on Hetemäen mielestä mahdollisuus ryhtyä myös palveluyrittäjiksi. Yhteistyönä se kävisi todennäköisesti helpommin kuin yksittäiseltä metsänomistajalta.
Kuusamon yhteismetsä saa tuloistaan jo nyt noin 15 prosenttia matkailusta ja monikäytöstä. Puunmyyntituloihin verrattuna osuus on vielä pieni, mutta kasvun mahdollisuudet suuret.
Matkailusta kertyi arvonlisäystä Suomen kokonaistuotantoon viime vuonna 4,4 miljardia euroa, mikä oli jo hieman enemmän kuin metsäteollisuuden arvonlisäys. Matkailusta neljännes oli luontomatkailua.
”Metsäalalle on suuri haaste, kuinka kasvavasta luontomatkailun kakusta saadaan enemmän tuloja.”
Metsätalouden työt ovat Hetemäen mukaan jo nyt pitkälle asiantuntijapalveluja. Metsureiden määrä vähenee, ja metolaisista suuri osa työskentelee palvelutehtävissä.
Metsäteollisuuden raju myllerrys erilaistaa metsäyhtiöitä, mikä on Hetemäen mielestä pelkästään myönteistä.
Metsä Board erikoistuu kartonkiin. UPM on yhä vahvempi toimija energiantuotannossa. Stora Enso voi kasvaa pakkauksissa ja puutuoteteollisuudessa, jos nyt aloitetut puurakentamisen hankkeet onnistuvat.
”Tulevaisuudessa yksikään toimiala ei ole enää Suomessa yhtä suuri kuin paperiteollisuus on ollut. Monipuolistumisen avulla meillä on kuitenkin mahdollisuus saada edelleen nykyinen määrä tuloja ja töitä”, Hetemäki sanoo.
JUHA KAIHLANEN
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
