Helle vauhdittaa kuusia tappavia kirjanpainajia

Kirjanpainajat tappavat kokonaisia metsiköitä. Kuva: Kari Salonen

Kirjanpainajien iskut kuusia vastaan ovat kiivaimmillaan. Niiden parveilu käynnistyi kevään lopulla, kun päivälämpötilat nousivat 20 asteen tuntumaan.

Vanhoja kuusia tappavat kirjanpainajat iskevät ensin heikentyneisiin ja kasvuvoimansa menettäneisiin puihin. Ne lisääntyvät myös tuoreessa puutavarassa.

Massaesiintymisissä kirjanpainajat pystyvät tappamaan myös terveitä puita ja kokonaisia metsiköitä. Tuhot voivat jatkua ja laajeta useita vuosia, ellei asiaan puututa.

Metsänomistajien kannattaa seurata vanhojen kuusikoitten kuntoa tarkkaan. Kirjanpainajat tappavat puut nopeasti ja jos torjuntahakkuu myöhästyy, komeat tukit kuivahtavat polttopuuksi.

Siitä tulee melkoinen taloudellinen tappio.

Kirjanpainajat vaivaavat vanhoja kuusikoita kaikkialla Euroopassa. Niiden massaesiintymiset ovat tehneet pahaa jälkeä Keski-Euroopassa kuivina ja kuumina kesinä.

Myös Ruotsissa ja Norjassa on ollut kirjanpainajien joukkoesiintymisiä myrskytuhojen jälkeen. Niiden tuhot ovat nousseet miljooniin kuutiometreihin.

Suomessa kirjanpainajatuhot ovat keskittyneet eteläiseen Suomeen. Yksi tuhokeskittymä on Kaakkois-Suomessa.

Kirjanpainajat kaivautuvat kuusen kuoren alle, missä ne lisääntyvät. Kuva: Kimmo Haimi

Kirjanpainajat ovat pieniä, noin puolen senttimetrin mittaisia kaarnakuoriaisia. Ne iskeytyvät varttuneiden kuusten paksun kuoren alle.

Kirjanpainajat talvehtivat maassa. Ne lähtevät keväällä liikkeelle ilmojen lämmittyä.

Kirjanpainaja on hyötynyt ilmastonmuutoksesta. Lämpöisinä kesinä se ehtii tehdä kaksi sukupolvea, joten kirjanpainajan iskut jatkuvat keväästä syksyyn.

Kirjanpainajan tuore isku paljastuu kuusen kaarnan päälle hetkeksi jääneestä purukasasta. Jos niitä on paljon, torjuntahakkuulla on kiire.

Kirjanpainajien torjunnassa tärkeää on pitää huolta kuusien kasvukunnosta. Yksittäisistä tuulenkaadoista ei ole suurta haittaa, mutta varsinaisten myrskytuhojen jälkeen tuhopuut pitää korjata pois ripeästi.

Tyypillisiä riskikohteita ovat hakkuuaukkojen reunat, joilla kasvaa olosuhteiden muutoksen heikentämiä kuusia.

Torjuntahakkuut pitäisi tehdä ennen kuin kirjanpainajat ovat tappaneet ja kuivattaneet puut. Kuolleiden kuusien pois korjaamisesta ei ole hyötyä kirjanpainajan torjunnan kannalta.

Metsätuholaki velvoittaa poistamaan tai suojaamaan kuorellisen kuusipuutavaran kesällä niin, etteivät kirjanpainajat pääse siinä lisääntymään.

Kirjanpainajia voi yrittää torjua myös feromonipyydyksillä. Kuva: Markku Vuorikari

Kirjanpainajan torjunnassa on käytetty myös feromonipyydyksiä ja pyyntipuita. Pyydykset tai pyyntipuut asennetaan tuoreille hakkuuaukoille ennen kirjanpainajan parveilua toukokuun alussa.

Luonnonvarakeskuksen mukaan tuhoriskiä voi pienentää välttämällä kuusen viljelyä liian kuivilla kasvupaikoilla. Myös lehtipuusekoituksen lisääminen vähentää metsikön tuhoriskiä.