Lukijalta: Villisikakantaa on pyritty rajoittamaan jo pari vuosikymmentä
Viron laaja ASF-epidemia vuonna 2025 johti epävirallisen ASF-kriisityöryhmän perustamiseen, kirjoittaa Taina Aaltonen maa- ja metsätalousministeriöstä. ”Torjuntatyötä jatketaan yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa myös nykyisen epidemiatilanteen aikana.”
Lappeenrannan kupeeseen vuonna 2020 rakennettu villisika-aitaus pyyntiä varten. Kuvituskuva. Kuva: Saara LaviAfrikkalaisen sikaruton (ASF) torjunta Suomessa on perustunut jo lähes kahden vuosikymmenen ajan taudin varhaiseen havaitsemiseen, riskiviestintään, sikatilojen tautisuojan vahvistamiseen, valmiussuunnitteluun sekä villisikakannan hallintaan.
Ministeriö asetti vuonna 2015 työryhmän valmistelemaan toimia villisikakannan rajoittamiseksi ASF:n levittyä Baltian maihin. Työryhmän linjauksia päivitettiin vuonna 2024, jolloin tavoitteena oli edelleen villisikakannan puolittaminen. Itäisen Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen ulkopuolella tavoitteeksi asetettiin, ettei pysyviä villisikakeskittymiä muodostuisi.
Villisikojen metsästystä on tehostettu muun muassa muuttamalla metsästyslakia vuonna 2024 siten, että villisian metsästyksessä voidaan käyttää ilman poikkeuslupaa elektronisia tähtäyslaitteita ja keinotekoista valonlähdettä.
Metsästäjiä on kannustettu aktiivisesti kannan pienentämiseen koulutuksilla, ohjeistuksella ja viestinnällä. Lisäksi ministeriö on rahoittanut hankkeita, joilla on kehitetty uusia keinoja ja kannustimia metsästyksen tehostamiseksi.
Metsästäjät ovatkin tehneet erinomaista työtä kannan hallinnassa.
Ruokavirasto on maksanut palkkioita villisikanäytteiden toimittamisesta tutkittaviksi, ja palkkiotasoa korotettiin syksyllä 2025. Metsästäjät ovatkin tehneet erinomaista työtä kannan hallinnassa.
Viron laaja ASF-epidemia vuonna 2025 johti epävirallisen ASF-kriisityöryhmän perustamiseen. Sen tavoitteena oli vahvistaa viranomaisten, sikaelinkeinon ja muiden toimijoiden yhteistyötä, muodostaa yhteinen tilannekuva sekä arvioida lisätoimia taudin torjumiseksi ja varautumisen parantamiseksi.
Tämän vuoden talousarviossa ministeriö osoitti lisäresursseja ASF-viestintään, sikatilojen tautisuojan parantamiseen, villisikakannan arvioinnin kehittämiseen, näytetietojen sähköiseen käsittelyyn sekä Ruokaviraston varautumiseen mahdollisiin tautitapauksiin.
ASF-tapauksen toteamisen jälkeen käynnistettiin välittömästi toimet viennin turvaamiseksi ja luottamuksen säilyttämiseksi suomalaiseen ruoantuotantoon. Viennin kohdemaiden kanssa on selvitetty tuontirajoituksia ja pyritty turvaamaan jo matkalla olevien lähetysten perillepääsy.
Neuvotteluja alueellistamisesta ja viennin jatkumisesta ASF-rajoitusalueiden ulkopuolelta jatketaan muun muassa Kiinan ja Japanin kanssa.
Tulli kehittää ja ylläpitää ruokakoiratoimintaa sekä on lisännyt matkustajille suunnattua viestintää elintarvikkeiden tuontirajoituksista ja tehostanut valvontaa yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Lisäksi Tulli valmistelee seuraamusmaksujen käyttöönottoa.
Kaikki keskeiset toimenpiteet on koottu maa- ja metsätalousministeriön kansalliseen ASF-toimintasuunnitelmaan, ja torjuntatyötä jatketaan yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa myös nykyisen epidemiatilanteen aikana.
Taina Aaltonen
eläinlääkintäjohtaja
maa- ja metsätalousministeriö
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat




