Joka kolmas metsänomistaja ei halua tai osaa arvioida metsätaloutensa kannattavuutta

Yli kolmasosa metsänomistajista ei myisi metsätilaansa perheen ulkopuolisille mistään hinnasta. Kuva: Kari Salonen

Noin kolmannes metsänomistajista ei arvioi oman metsätaloutensa kannattavuutta, selviää Pellervon taloustutkimuksen (PTT), Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Työtehoseuran tutkimuksesta.

Metsänomistajat arvioivat metsätaloutensa kannattavuutta useammin käyttäen absoluuttisia mittareita, kuten puun hintatasoa, kuin suhteellisia, pääoman huomioon ottavia mittareita. On myös suuri ryhmä metsänomistajia, jotka eivät arvioi metsätaloutensa kannattavuutta lainkaan.

"Tulosten perusteella erityisesti osalla iäkkäimmistä metsänomistajista on selkeitä vaikeuksia ja osin haluttomuutta tähän", kertoo PTT:n metsäekonomisti Laura Aalto.

Yleisimmin metsätalouden kannattavuutta arvioidaan puun hintatasolla, metsätilan arvon kehityksellä ja puunmyyntitulojen kokonaismäärällä. Tyypillisesti käytössä on yhtä aikaa useampi arviointitapa.

"Alle puolet metsänomistajista kykeni suhteellisen luotettavasti arvioimaan mihin puunmyyntitulot oli käytetty. Esimerkiksi metsäneuvonnassa olisi hyvä huomata, että puutteelliset kannattavuuskäsitykset voivat altistaa metsänomistajia jopa epärationaalisille päätöksille, kuten metsätilan ostoon ylihinnalla tai myyntiin alihinnalla" sanoo Luken tutkija Jussi Leppänen.

Tutkimuksen mukaan myös muut kuin taloudelliset arvot ovat tärkeitä metsänomistajille. Yli kolmasosa metsänomistajista ei myisi metsätilaansa perheen ulkopuolisille mistään hinnasta. Tällaiselle metsänomistajalle tyypillisiä piirteitä ovat korkea ikä, naissukupuoli, maa- ja metsätalousyrittäjyys tai eläkkeellä olo sekä pitkäaikainen metsänomistajuus.

Reilu neljännes ei osaa arvioida mahdollista myyntihintaa suhteessa tilan arvoon ja vain seitsemän prosenttia luopuisi tilasta itse arvioimallaan käyvällä arvolla. Luopumishinnan ilmoittaneet ovat tutkimuksen mukaan yleisimmin vähintään opistotason koulutuksen saaneita ja keskimääräistä suurituloisempia, palkansaajia sekä metsätaloudellisesti aktiivisia.

Noin neljännes pitää myydyn metsäomaisuuden rahojen sijoitusvaihtoehtona pörssiosakkeita. Niin ikään neljännes harkitsee myös sijoitusasuntoja tai rahastosijoittamista. Useimmiten metsän myynnistä saadut tulot menisivät kuitenkin muuhun käyttökohteeseen kuin sijoituksiin.

"Varsinkin iäkkäämmillä metsätilan myynnistä saatavat rahat menisivät todennäköisimmin kulutukseen ja lainojen lyhentämiseen", arvioi Työtehoseuran yksikön johtaja Henna Hurttala.

Tutkimus perustuu Suomalainen metsänomistaja 2020 -hankkeessa metsänomistajilta vuonna 2019 kerättyyn valtakunnalliseen kyselyyn. Tutkimuskonsortiossa ovat mukana PTT, Helsingin yliopisto, Luke ja Työtehoseura.