Tämä jokaisesta suomalaisesta tulisijasta löytyvä varuste on kielletty Keski-Euroopassa ‒ puute hukkaa valtavasti energiaa
Keski-eurooppalainen tyyli lämmittää varaavaa tulisijaa voi hukata valtavasti energiaa.
Suomessa kaikki tulisijat varustetaan hormin savupellillä, mutta Keski-Euroopassa niiden asentaminen on kielletty. Suomalaisten tulisijavalmistajien ratkaisu on ollut tehdä vientiin menevien takkojen luukuista mahdollisimman tiiviitä, että lämpö ei karkaa. Kuva: Jouni PorsangerSuomalainen puulämmittäjä sulkee tulisijasta pellin, kun puut ovat palaneet. Keski-Euroopassa näin ei tehdä.
Euroopan sydämessä Saksassa suomalaisia hirsitaloja pystyttänyt talorakentaja Jarmo Juusela törmäsi takavuosina erikoiseen ilmiöön, kun talotoimitukseen kuulunutta suomalaista varaavaa takkaa asennettiin.
Hormin sulkupelti ei saanut jäädä näkyviin, vaan sen kääntökahva piti piilottaa rakenteisiin huomaamattomasti. Sellainen oli käsky.
”Selvisi, että paikallisten rakennusmääräysten mukaan takan hormissa ei saa olla peltiä ollenkaan. Kun omistaja kuitenkin halusi pellin, niin asia ratkaistiin suomalaisittain luovasti kätkemällä se”, Juusela naurahtaa.
Kyseessä ei ollut vain saksalaiseen tulisijarakentamiseen liittyvä määräys. Siinä missä Suomessa tulisijat käytännössä aina varustetaan savupiipun sulkevalla pellillä, muualla Euroopassa pelti on poikkeus.
”Yleinen käytäntö Keski-Euroopassa on, että hormipeltiä ei käytetä”, maailman suurimman varaavien tulisijojen valmistajan Tulikiven toimitusjohtaja Heikki Vauhkonen vahvistaa.
Pelkästään Saksassa on paikallisen lämmitysenergialiiton Zentralverband Sanitär Heizung Kliman arvion mukaan käytössä 12 miljoonaa tulisijaa.
Tulisijat ovat Keski-Euroopassa usein kamiinoita, jotka eivät itsessään juurikaan varaa lämpöä. Ihmisten kokemus varaavasta puulämmityksestä on usein ohut, joten häkävaaran vuoksi valmistajat jättävät usein pellin pois kaikista tulisijoista.
Juuselan mukaan arviolta 10–20 prosenttia suomalaiseen hirsitaloon mieltyneistä saksalaisista halusi ennen energiakriisiä taloonsa suomalaistyyppisen varaavan tulisijan. Usein se tuli lisälämmönlähteeksi kaasulämmitteiseen taloon. Nyt luku on toinen, sillä kiinnostus puulämmitykseen on kasvussa.
”Epävarmuus energian saatavuudessa ja sen hinnassa on lisännyt varaavien takkojen kysyntää Keski-Euroopassa huomattavasti”, Vauhkonen sanoo.
Kun sulkupeltiä ei saa tehdä hormiin, Tulikivi on joutunut muuttamaan tulisijojen luukkurakennetta niin, että ilma ei pääse virtaamaan läpi.
”Jos luukut saadaan suljettua tiivisti, niin lämmön menetys ei ole enää suuri, vaikka pelti puuttuisi”, Tulikiven tuotekehityspäällikkö Jari Sutinen sanoo.
Jos ilma pääsee virtaamaan tulisijan läpi vapaasti, silloin puhutaan jo merkittävästä lämpöhäviöstä. ”Kämppä saattaa tällöin olla aamulla kylmempi kuin illalla ennen lämmityksen aloittamista”.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat









