Metsähallituksen johtamisongelmaan havahduttiin jo kevätkesällä

Timo Laitisen mukaan Pentti Hyttisen saama yli 200 000 euron erokorvaus ei ollut kohtuuton. Kuva: Sanne Katainen

Metsähallitusta johtaneen Pentti Hyttisen irtisanoutuminen elokuun lopussa aiheutti kuohuntaa. Metsähallituksen hallitukselle ensimmäiset viestit liikelaitoksen johtamisongelmasta tulivat kesän korvalla.

"Organisaatioiden hallitukset eivät elä organisaatioiden arkea. Niiden saamat viestit kulkevat väistämättä toimivan johdon kautta", kertoo Metsähallituksen hallituksen puheenjohtaja Timo Laitinen.

"Olen yrittänyt pysyä kartalla juttelemalla parin vuoden välein johtamisesta johtoryhmän jäsenten kanssa. Sen perusteella Metsähallituksessa en vielä keväällä havainnut mitään normaalista poikkeavia johtamisongelmia."

Ongelmat alkoivat purkautua kevään lopulla, kun työterveyshuolto kertoi havaitsemastaan johtamisongelmasta. Laitisen mukaan Metsähallituksen hallitus tarttui asiaan heti ja siitä päätettiin teettää ulkopuolinen selvitys. Se käynnistyi heinäkuussa.

Selvitys valmistui hallituksen elokuun lopussa olleeseen kokoukseen. Sitä ei kuitenkaan käsitelty silloin, sillä Hyttinen ilmoitti eroavansa juuri ennen kokouksen alkua.

Kuukautta myöhemmin Laitinen kertoi, ettei Hyttinen olisi selvityksen käsittelyn jälkeen enää nauttinut hallituksen luottamusta. Käytännössä Hyttistä siis uhkasivat potkut.

Laitisen mukaan arvioinnissa tuli esille, että Hyttisen johtamisessa oli merkittäviä puutteita ja kehittämistarpeita. Selvitystä varten haastatellut kertoivat myös epäasialliseksi koetusta käytöksestä.

"Median kiinnostus asiaan oli valtava. Tilanne saattoi vaikuttaa välillä sekavalta, sillä kyseessä oli monimutkainen asia, jossa meidän piti tehdä nopeita ratkaisuja."

Hyttisen eroon liittyi yli 200 000 euroon noussut erokorvaus ja irtisanomisajan palkka. Etenkin erokorvaus herätti kysymyksiä, koska Hyttinen erosi virastaan itse.

Laitisen mukaan Hyttisen saama irtisanomiskorvaus oli normaali. Siinä sovellettiin yksityisen sektorin yhtiöiden käytäntöjä, mikä on perusteltua, kun ottaa huomioon liiketoiminnan koon ja tuloksentekokyvyn.

Metsähallitus hallinnoi kolmasosaa Suomen pinta-alasta valtion maita ja metsiä ja tekee merkittävää liiketoimintaa. Metsähallituksen liikevaihto on noin 350 miljoonaa euroa.

Eroraha taas varmisti, että Hyttisen kanssa sovittu 12 kuukauden kilpailukielto pysyy voimassa.

Asiasta nousseen kohun päätteeksi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) vaati Metsähallitukselta selvitystä Hyttisen irtisanoutumiseen liittyvistä korvauksista.

"Olemme toimittaneet selvityksen Lepälle, eikä siitä ole tullut tarkennuspyyntöjä", Laitinen toteaa.

Laitinen haluaa tällä ulostulolla osaltaan varmistaa, että Hyttisen pian valittavan seuraajan pöytä on tältä osin puhdas. Samalla hän nostaa esiin Metsähallituksen organisaation monimutkaisen ohjattavuuden.

"Metsähallituksen toimintamalli on varsin monimutkainen ja liikelaitoksen johtaminen vaatii paljon työtä. Taloudellisten tulosten perusteella malli on kuitenkin toimiva", Laitinen toteaa.

Kaikkineen Laitinen korostaa johtamisen vastuullisuutta. Hän lupaa kiinnittää siihen erityistä huomiota myös jatkossa.

"Tämä koko prosessi on ollut minulle tärkeä oppi sekä johtamisen että viestinnän näkökulmasta", Laitinen summaa.

Hyttisen erosta noussut kohu ei ollut hänen ensimmäinen. Vuonna 2015 Hyttinen joutui eroamaan Pohjois-Karjalan maakuntajohtajan tehtävästä. Ero liittyi Hyttisen johtamistavasta syntyneeseen luottamuspulaan.

Metsähallituksen pääjohtajaksi Hyttinen nousi vuonna 2016. Hallitus nimitti hänet maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) esityksestä. Tyylipisteitä ei silloinkaan jaettu.

Ensinnäkin virkaa siihen asti hoitanut Esa Härmälä olisi halunnut jatkaa tehtävässä. Toiseksi Tiilikainen ja Hyttinen olivat tuttuja jo opiskeluajoilta. Kolmanneksi Tiilikainen ei kuunnellut puoluettaan asiassa.

Lopulta Tiilikainen sai nimityssotkusta vakavan varoituksen eduskuntaryhmältään.